EU-lainsäädäntö
Verosuunnittelujärjestelyjen raportointia koskevalla direktiivillä parannetaan verotuksen läpinäkyvyyttä

Euroopan unionin neuvosto antoi 25.5.2018 direktiivin rajat ylittävien verosuunnittelujärjestelyjen raportoinnista. Raportointi koskee direktiivissä määriteltyjä järjestelyjä. Raportointivelvollisia ovat veroalan palveluntarjoajat ja toissijaisesti verovelvolliset itse.

Direktiivi on jatkoa Euroopan unionissa toteutetuille lukuisille toimille, joiden tarkoituksena on parantaa verotuksen läpinäkyvyyttä ja verotietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltioilla on velvollisuus vaihtaa keskenään tiedot raportoiduista järjestelyistä.

Direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön 31.12.2019 mennessä. Direktiiviin perustuvia säännöksiä on sovellettava 1.1.2020 alkaen.

Siirtymäsäännös velvoittaa raportoimaan jo nyt toteutettavista järjestelyistä

Direktiiviin sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan raportointi koskee myös direktiivin voimaantulopäivän ja sen soveltamisen alkamisen välisenä aikana toteutettuja järjestelyjä. Direktiivi on tullut voimaan 25.6.2018, ja siirtymäsäännös kattaa näin 25.6.2018–1.1.2020 toteutetut järjestelyt. Raportoinnin tulee tältä osin tapahtua viimeistään 31.8.2020. Järjestelyn toteuttamisella viitataan siirtymäsäännöksessä järjestelyn ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen.

Mahdolliseen veronkiertoon viittaavat tunnusmerkit laukaisevat raportointivelvoitteen

Raportointivelvoite koskee rajat ylittäviä tilanteita eli verosuunnittelujärjestelyjä, joilla voi olla vaikutusta useammassa valtiossa. Verosuunnittelujärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, joihin liittyy vähintään yksi mahdolliseen veronkiertoon viittaava tunnusmerkki, joka on mainittu direktiivin liitteessä. Osa tunnusmerkeistä laukaisee raportointivelvoitteen vain, jos veroetu on yksi järjestelyn pääasiallisista hyödyistä.

Tunnusmerkit kattavat laajasti erilaisia seikkoja. Ne voivat liittyä esimerkiksi:

• järjestelyn luottamuksellisuuteen ja muotoon
• välittäjän palkkioon
• keinotekoisiin oikeustoimiin sekä tulon muuntamiseen ja varojen kierrättämiseen
• tietyissä olosuhteissa toteutettuihin toimiin, joihin liittyy vähennyskelpoisia rajat ylittäviä maksuja
• monenkertaisten verovähennysten tai veron hyvitysten hyödyntämiseen
• muita raportointivelvoitteita, esimerkiksi finanssitilitietoja koskevaa raportointia tai tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista, heikentäviin toimiin
• siirtohinnoittelua koskeviin toimiin, kun kyse on aineettoman omaisuuden tai yritysryhmän sisällä tapahtuvista toimintojen siirroista

Raportointi tehdään raportointivelvollisen verotuksellisen kotipaikan veroviranomaisille.

Raportointivelvollisia ovat ensisijaisesti niin sanotut veroalan välittäjät, jotka tarjoavat veroalan palveluita verovelvollisille. Välittäjät ovat henkilöitä, jotka esimerkiksi suunnittelevat, markkinoivat ja organisoivat raportoitavia järjestelyitä tai hallinnoivat niiden toteuttamista.

Toissijaisesti raportointivelvollisuus on verovelvollisella itsellään, esimerkiksi silloin kun välittäjää ei ole käytetty.

Kansallinen täytäntöönpano

Raportointivelvoitteesta tullaan Suomessa säätämään lailla. Lainsäädäntö valmistellaan valtiovarainministeriössä.

Direktiivi verojärjestelysuunnittelun raportoinnista (2018/822/EU)

Lisätietoja:

Finanssineuvos Jari Salokoski, puh. 02955 30437, jari.salokoski(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, anu.rajamaki(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola, puh. 02955 30665, jaana.mikkola(at)vm.fi