Haku

Hakusi sanalla 'Euroopan unioni' tuotti 626 tulosta
Fess-haku
  1. Tavoitteena Yhteentoimiva Eurooppa Yhteentoimiva Eurooppa on pitkän aikavälin strateginen tavoite. Tavoitteena on varmistaa, että toimiminen ja asiointi Euroopan unionissa sujuu helposti sekä kansalaisille että yrityksille. Sujuvuus tarkoittaa enn...
    https://vm.fi/yhteentoimiva-eurooppa
  2. Euroopan investointipankki (EIP) Euroopan investointipankki (EIP) on Euroopan unionin rahoituslaitos. EIP tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta ja neuvontapalveluita investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle. Hankk...
    https://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/euroopan-investointipankki-eip-
  3. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD, European Bank for Reconstruction and Development) perustettiin vuonna 1991 tukemaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Baltian sekä muiden entisen Neuv...
    https://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/euroopan-jalleenrakennus-ja-kehityspankki
  4. Usein kysyttyjä kysymyksiä Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta Mikä on asetuksen soveltamisala? Asetusta sovelletaan Euroopan laajuisiin digitaalisiin julkisiin palveluihin. Euroopan laajuisilla di-gitaalisia palveluilla tarkoitetaan 1) digitaalis...
    https://vm.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-yhteentoimiva-eurooppa-asetuksesta
  5. Finanssivalvonta, Euroopan finanssivalvontajärjestelmä ja yhteinen valvontamekanismi Finanssivalvonta on Suomen rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomainen Finanssivalvonta on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat ...
    https://vm.fi/finanssivalvonta-ja-euroopan-finanssi-valvontajarjestelma
  6. 30.6.2026 | Valmisteluryhmä koordinoi Suomessa EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (2028–2034) liittyvän kansallisen suunnitelman valmistelua. Ryhmän nimesi pääministeri Petteri Orpo.
    https://vm.fi/-/eu-n-rahoituskehyksen-kumppanuussuunnitelman-valmistelua-varten-on-asetettu-valmisteluryhma
  7. 30.6.2026 | Suomen siirtymä Neuvostoliiton ikeestä ja YYA-Suomesta Euroopan unionin jäseneksi oli verrattain nopea. Vain kolmessa vuodessa Neuvostoliiton hajoamisesta Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tammikuussa 1995. Suomi hyväksyi EU:n velvoitteet täysimääräisesti, euroa myöten. Tanskalla ja Isolla-Britannialla oli ollut omat neuvotellut erityispoikkeukset esimerkiksi euron suhteen. Ruotsilla on ollut velvoite ottaa euro käyttöön liittymisestään alkaen, mutta se ei ole tehnyt niin.
    https://vm.fi/-/suomen-tulee-olla-eu-politiikassa-terveesti-itsekas-
  8. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston ase- tukseksi unionin tullikoodeksin ja Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja sii- hen liittyvistä asetus- ja direktiivimuutosehdo (Unionin tullire...
    https://vm.fi/delegate/file/124207
  9. 8.7.2026 | EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto kokoontuu Brysselissä perjantaina 10. heinäkuuta ja euroryhmä torstaina 9. heinäkuuta. Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
    https://vm.fi/-/valtiovarainministerit-kasittelevat-finanssipolitiikan-viritysta-ja-digitaalista-rahoitusta
  10. 26.3.2026 | Euroopan komissio ehdottaa, että EU keskeyttäisi tiettyjen lannoitteiden tullit väliaikaisesti.
    https://vm.fi/-/euroopan-komissio-haluaa-hillita-lannoitteiden-kallistumista-hallitus-puoltaa-ehdotusta
  11. 12.6.2026 | Kansallisesta finanssipolitiikasta on tällä hetkellä vaikea puhua mainitsematta EU:n finanssipoliittisia sääntöjä: liiallisen alijäämän menettely (EDP), keskipitkän aikavälin suunnitelma (MTP), nettomenopolku, sopeutuskausi, viiteura, velkaturvalauseke, kontrollitili… Termeistä tuskin tulee koskaan valtavirtaa. Ne voivat kuitenkin olla hyödyllisiä keskusteltaessa EU:n finanssipoliittisten sääntö...
    https://vm.fi/-/suomi-eu-n-finanssipoliittisten-saantojen-ihmemaassa
  12. Euroopan unionin omat varat ovat tuloja, jotka kerätään unionin talousarvion rahoittamiseksi. Unionin toiminnan rahoittajana ne kuuluvat unionille EU-lainsäädännön nojalla ilman kansallisten viranomaisten erillisiä päätöksiä.
    https://vm.fi/eu-n-omat-varat
  13. 25.11.2025 | Suomi ei täytä EU:n kriteeriä julkisen talouden alijäämälle, arvioi Euroopan komissio. Komissio harkitsee ehdottavansa, että EU käynnistää liiallisen alijäämän menettelyn Suomelle.
    https://vm.fi/-/euroopan-komissio-ehdottanee-suomea-liiallisen-alijaaman-menettelyyn-joulukuussa
  14. EU:n vuotuinen talousarvio muodostuu unionin tuloista ja menoista yhdelle varainhoitovuodelle (kalenterivuodelle).
    https://vm.fi/eu-n-vuotuinen-talousarvio
  15. Euroopan unionin vuosittainen talousarvio perustuu monivuotiseen rahoituskehykseen. Kehys muodostaa vuosittain laadittaville talousarvioille rajat menoluokittain. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät talousarvion menotason talousarviomenettelyn yhteydessä.
    https://vm.fi/eu-n-budjetti
  16. Ilmoittajansuojelu Ilmoittajansuojelu antaa suojan eräiden väärinkäytösten ilmoittajille. Ilmoittaja on henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspal...
    https://vm.fi/ilmoittajansuojelu
  17. Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa Tuloverokysymyksiä käsitellään EU:ssa, OECD:ssä ja YK:ssa. Kansainvälisissä verokysymyksissä tehdään myös pohjoismaista yhteistyötä. EU:ssa Suomi osallistuu muun muassa direktiivien, asetusten, päätelmien ja...
    https://vm.fi/yhteistyo-kansainvalisessa-verotuksessa
  18. EU ja jäsenvaltiot suojaavat petostentorjuntayhteistyöllä unionin taloudellisia etuja petoksilta, korruptiolta, eturistiriidoilta ja muilta sääntöjenvastaisuuksilta. Samalla suojataan myös kansallisia julkisia varoja.
    https://vm.fi/petostentorjunta
  19. Kansainvälinen yhteistyö kunta-asioissa Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto osallistuu kunta-asioiden kansainväliseen yhteistyöhön ja edustaa Suomea kansainvälisissä organisaatioissa ja yhteisöissä. Erityisesti painottuu Euroopan...
    https://vm.fi/kunta/kansainvalinen-yhteistyo
  20. EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.
    https://vm.fi/elpymisvaline