Haku

EU:n talous- ja rahaliitossa (EMU) on tärkeää ylläpitää taloudellista vakautta ja rahoitusvakautta. Tällöin voidaan muun muassa varmistaa, että yhden jäsenvaltion talouden tai rahoitusjärjestelmän kriisiytymisen vaikutuksia muihin maihin voidaan rajoittaa.

Kansainväliset rahoitusasiat Suomi on osakkaana tai jäsenvaltiona useissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -mekanismeissa. Näiden instituutioiden tehtävänä on edistää talouden kasvua ja kehitystä sekä turvata vakautta. Valtiovarainministeri...

EU ja euroalueen maat ovat ryhtyneet poikkeuksellisiin toimin ja rakenteellisiin muutoksiin, jotta on voitu turvata taloudellinen vakaus ja rahoitusvakaus. Taustalla ovat globaali finanssikriisi ja eurokriisi, jotka herättivät kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota julkisen talouden kestävyyteen. Lisäksi havaittiin tarve vahvistaa valtioiden ja pankkijärjestelmän valmiutta reagoida rahoitusmarkkinoiden häiriöihin ja ehkäistä niiden laajentuminen talouskriiseiksi.

Eurokriisiksi kutsutaan vuosien 2010–2018 ajanjaksoa, jonka aikana viisi euroalueen maata ajautui talousvaikeuksiin ja joutui hakemaan rahoitustukea muilta euroalueen mailta ja EU:lta. Lisäksi useiden muidenkin euromaiden rahoituskustannukset nousivat voimakkaasti markkinoilla vallinneen epäluottamuksen vuoksi.

Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta hyväksyttiin 14.10.2025. Parlamentaarisen sopimuksen mukaan ensimmäinen finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä asetetaan lokakuussa 2025. Työryhmä valmistelee ehdotetun uuden kansallisen finanssipoliittisen lain 3 §:n mukaiset rahoitusasematavoitteet.

Osastot Kansantalousosasto Kansantalousosaston keskeinen tehtävä on hallituksen talouspolitiikan valmistelu. Tuotamme luotettavia, perusteltuja ja riippumattomia taloudellisia analyysejä, vaikutusarvioita ja ennusteita kansantaloudesta ja julkises...

17.5.2026 | Hallituksen esitys eduskunnalle valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvostolle myönnettyä lainanottovaltuutta esitetään lisättäväksi 205 miljardista eurosta 270 miljardiin euroon, johon sisältyv...

1.12.2020 | Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi maanantaina 30. marraskuuta Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Suomen ajamat tavoitteet on huomioitu sekä EVM-sopimuksen muutoksissa että toimissa, joita edellytettiin varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistuspäätökselle. Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

16.5.2026 | 1 Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neu- voston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin...

2.11.2018 | Euroopan vakausmekanismin (EVM) vahvistaminen lisää EU:n kriisinhoidon uskottavuutta ja tehokkuutta, katsovat kymmenen EU-maan valtiovarainministerit kannanotossaan.

2.11.2018 | Euroopan vakausmekanismia on tärkeää kehittää, jotta euroalueen vakautta voidaan hallita uskottavammin ja tehokkaammin.

8.12.2016 | Valtiovarainministeri Petteri Orpo tapaa Euroopan vakausmekanismin toimitusjohtajan Klaus Reglingin Helsingissä perjantaina 9. joulukuuta. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa euroalueen vakaustilanteesta ja muista ajankohtaisista aiheista.

3.2.2015 | Liettuan jäsenyys Euroopan vakausmekanismissa alkoi 3.2.2015. Samalla tulivat voimaan Liettuan jäsenyydestä johtuvat mukautukset Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehtyyn sopimukseen.

13.10.2017 | Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi tänään Suomen kannat EMUn kehittämisehdotuksiin. Keskustelu EMUn kehittämisestä otti tuulta alleen Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Presidentti Macron on ehdottanut euroalueelle omaa budjettia ja valtiovarainministeriä. Saksa on ehdottanut Euroopan vakausmekanismin kehittämistä eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi. Hallitus koki tarpeelliseksi arvioida, pitääkö hallitusohjelmaa muuttaa, jotta uusiin ehdotuksiin voidaan ottaa kantaa.

6.3.2014 | Latviasta tulee Euroopan vakausmekanismin jäsen 13.3.2014. Valtioneuvosto on tänään 6.3.2014 antanut asetuksen, jolla saatetaan voimaan mukautukset Euroopan vakausmekanismin perustamissopimukseen, jotka ovat seurausta Latvian EVM-jäsenyydestä.

19.3.2013 | Euroopan vakausmekanismin (EVM) toimitusjohtaja Klaus Regling vierailee Helsingissä tiistaina 19.3.2013 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kutsusta. Hän tapaa Urpilaisen lisäksi muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman. Tapaamisissa on tarkoitus keskustella EVM:iin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

4.10.2012 | Valtioneuvosto antoi 4.10.2012 asetuksen, jolla saatetaan voimaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehty sopimus ja sitä koskeva laki. Valtioneuvosto päätti myös, että Suomi merkitsee 14 379 Euroopan vakausmekanismin osaketta, joiden nimellisarvo on yhteensä 1 437 920 000 euroa. Eduskunta on vuoden 2012 toisen lisätalousarvion yhteydessä hyväksynyt tämän määrärahan.

6.3.2018 | Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa ja on korostanut omissa EMU:n kehittämistä koskevissa kannanotoissaan markkinakuria ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan.

28.6.2012 | Valtioneuvosto hyväksyi 28.6.2012 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta. Eduskunta antoi hyväksyntänsä sopimukselle 21.6.2012.

21.3.2011 | Euroryhmän laajennettu kokoonpano kokoontuu Brysselissä maanantaina 21.3.2011 klo 14.30 alkaen paikallista aikaa. Laajennettu kokoonpano on avoin kaikille EU-maille ja kaikki 27 maata ovat ilmoittaneet kokoukseen myös osallistuvansa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen edustaa kokouksessa Suomea. Kokouksen aiheena on euroalueen pysyvä kriisinhallintamekanismi, joka tunnetaan nimellä Euroopan vakausmekanismi (EVM).