Lausuntopyyntö
Esitys hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen muutoksista lausunnoille
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia vuoden 2027 alusta. Muutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman mukaiset hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen kolmannen vaiheen muutokset sekä eräitä muita muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuttavana 2.2.–11.3.2026 Lausuntopalvelussa.
”Rahoitusmallin vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi rahoitusmallin perusrakenteeseen ei ehdoteta tässä vaiheessa muutoksia, vaan tarvemalliin tehdään vain minimimuutokset. Tämä on ollut myös alueiden toive uudistukselle. Tulevaisuudessa tarvemallia tulee kehittää siihen suuntaan, että se huomioi yhä paremmin muun muassa koko väestön palvelutarpeen, etäkäynnit ja neuvolakäynnit, joita tietopohja ei tässä vaiheessa mahdollista lisättäväksi rahoitusmalliin”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen toteaa.
Ministeri Ikonen käynnistää lisäksi selvitystyön kartoittamaan rahoitusmallin kehittämistä tulevaisuudessa. Tietotarpeita liittyy muun muassa tarvemallin vaihtoehtojen arviointiin, olosuhdetekijöiden parempaan tunnistamiseen sekä kannustavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen.
“Nyt tehtävien korjaamistoimien rinnalla on välttämätöntä edistää rahoitusmallin jatkokehittämistä. Tarkoitus on, että tuleva selvitystyö pohjustaa myös mahdollista tulevaa kokonaisvaltaisempaa uudistusta rahoitusmalliin”, Ikonen jatkaa.
Palvelutarvemalliin ehdotetaan tehtäväksi minimipäivitys
Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen perusteena olevaan väestön palvelutarpeita koskevaan malliin eli ns. diagnoosimalliin ehdotetaan lakisääteistä päivitystä. Mallilla kuvataan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia eri alueilla. Tässä vaiheessa ei toteutettaisi tarvetekijöitä tai tietopoimintoja koskevia merkittäviä laajennuksia. Tarvetekijöiden ja niiden kertoimien taustalla olevissa käyttö- ja kustannustiedoissa otettaisiin huomioon uusimmat tiedot ja nykyisiin tarvetekijöihin tehtäisiin eräitä tarkistuksia. Lisäksi muun kuin hyvinvointialueiden ostopalveluna tai palvelusetelinä rahoittaman yksityisen terveydenhuollon diagnoositietojen huomioon ottamista rahoituksessa rajattaisiin osin.
Palvelutarvekertoimien tietopohjan luotettavuuden parantamiseksi selkiytettäisiin THL:n oikeuksia tarkistaa ja korjata tarvekertoimien pohjatiedoissa havaittuja selviä virheitä. Valtiovarainministeriölle säädettäisiin oikeus ottaa rahoitukseen merkittävästi vaikuttavat rekisteritietojen virheet huomioon alueiden rahoituspäätöksissä.
“Nämä uudet oikeudet ovat mielestäni välttämättömiä rahoitusmalliin kohdistuvan luottamuksen vahvistamiseksi. On erittäin tärkeää, että suomalaisten sote-palveluiden rahoitus perustuu laadukkaaseen tietoon ja lakiin. Asettamieni selvityshenkilöiden diagnoosimallin tietopohjan kehittämistä koskevat ehdotukset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä. Heidän työnsä pohjalta tullaan arvioimaan vielä erikseen toimia, joilla parannetaan tietopohjan luotettavuutta” Ikonen sanoo.
Ehdotetut säästötoimenpiteet ja palvelujen järjestämisen edellytysten turvaaminen
Esityksellä toteutettaisiin myös hallituksen kustannusten kasvun hillinnän tavoitteiden mukaisia säästötoimenpiteitä, joista on sovittu hallitusohjelmassa. Valtiontaloudellisten säästöjen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisesta ennustetusta palvelutarpeen kasvusta ehdotetaan otettavaksi rahoituksessa huomioon voimassa olevan lain 80 prosentin sijasta 60 prosenttia vuodesta 2027 lähtien. Lisäksi palvelutarpeen kasvun huomioon ottamista koskevasta määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta ehdotetaan luovuttavaksi vuodesta 2028 lukien. Säästö ehdotetaan kohdennettavaksi kaikille hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöiden perusteella.
Säästötoimenpiteiden aluekohtaisia vaikutuksia ehdotetaan kompensoitavaksi nostamalla vuonna 2028 koko maan tasolla palvelutarpeen määräytymistekijän rahoitusosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä ja vastaavasti vähentämällä asukasperusteista osuutta. Tämä turvaisi yhdenvertaisia palvelujen järjestämisen edellytyksiä niillä alueilla, joiden asukkaiden palvelutarve on korkea ja rahoitus kasvaa muita alueita hitaammin vähäisen väestönkasvun vuoksi.
“Hallitus on sitoutunut turvaamaan sote-palvelut koko Suomessa. Samalla kustannuskasvun hillitseminen on kuitenkin välttämätöntä julkisen talouden kehitysnäkymien takia. Siksi on johdonmukaista, että menojen kasvua jarrutetaan pääosin enemmän siellä, missä rahoitus kasvaa nopeammin. Diagnoosimallin muutokset yhdistettynä säästökompensaatioon hidastavat myös alueiden välistä eriytymistä. Rahoitusperiaatteen toteutumista alueilla tullaan vielä arvioimaan tarkasti maaliskuussa, kun vuoden 2027 tarvekertoimet saadaan”, Ikonen toteaa.
Pysyviä siirtymätasauksia muutettaisiin
Siirtymätasauksia ehdotetaan muutettavaksi vuodesta 2027 lukien. Sekä siirtymätasausvähennysten että -lisien porrastusta kasvatettaisiin vuosittain kymmenellä eurolla lisää asukasta kohden siten, että koko maan tasolla pysyväksi jäävien siirtymätasauksien määrä vähenisi neljäsosalla vuoden 2030 loppuun mennessä.
Siirtymätasausten porrastusmuutos vähentäisi valtion rahoitettavaksi tulevaa osuutta siirtymäta-sauksista. Lisäksi siirtymätasausten valtion rahoitusosuudesta siirrettäisiin säästötoimenpi-teenä hyvinvointialueiden rahoitettavaksi 53 miljoonaa euroa vuonna 2028, 91 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 82 miljoonaa euroa vuodesta 2030. Valtion rahoituksen vähennys kohdistettaisiin asukasta kohden yhtä suurena kaikille hyvinvointialueille, lukuun ottamatta niitä siirtymätasausli-sää saavia hyvinvointialueita, joilla siirtymätasaus on tarpeen palvelujen järjestämiseksi riittävän rahoituksen turvaamiseksi, kun otetaan huomioon laskennallisen rahoituksen kehitys.
Muita muutosehdotuksia
Hyvinvointialueiden koko maan rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä huomioon otettavasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta kasvusta säädettäisiin vuosille 2027‒2030. Tämä teknisluontoinen päivitys perustuu THL:n ylläpitämään SOME-malliin.
Esitysluonnokseen sisältyy myös saaristolain muutosehdotus. Saaristolakiin lisättäisiin saaristoisen hyvinvointialueen määritelmä, joka otettaisiin huomioon rahoituslain saaristoisuuden perusteella määräytyvässä rahoituskriteerissä. Esitys liittyy vuoden 2027 alusta voimaan tulevaan saaristolain uudistukseen.
Esitysluonnoksesta kuullaan hyvinvointialueita
Esitysluonnoksessa on arvioitu hyvinvointialueiden rahoitukseen ehdotettavien muutosten vaikutuksia kokonaisuutena ja alueittain. Vaikutusarviot perustuvat tässä vaiheessa vuoden 2026 rahoitukseen. Vaikutusarviot päivitetään vuoden 2027 rahoituksen tasolle maaliskuussa saatavien aluekohtaisten tarvekertoimien tietojen perusteella. Mahdollisen lisälausuntoajan tarve arvioidaan tällöin riippuen vuoden 2027 rahoitukseen tulevien muutosten suuruudesta.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2026. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
Valtiovarainministeriö järjestää hyvinvointialueille infotilaisuuden esityksen sisällöstä Teams-kokouksena 5.2.2026 klo 10-11.15. Infotilaisuuden Teams-linkki löytyy VM:n tapahtumakalenterista.
Lausuntopalvelu (lausuntoaika 2.2. - 11.3.2026)
Kysymyksiä ja vastauksia HE luonnoksesta
Saaristolain tiedote
Infotilaisuus 5.2.
Lisätietoja antavat:
Erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266
Finanssineuvos, yksikön päällikkö Tanja Rantanen, puh. 02955 30338
Erityisasiantuntija Roosa Valkama, puh. 02955 30560 (rahoituslaskelmat)
Finanssiasiantuntija Kaarle Myllyneva, puh. 02955 30472
(rahoituslaskelmat)
s-postit: [email protected]