FI SV EN

EMUn kehittämisestä vakautta talouteen

Valtiovarainministeriö 1.10.2015 10.00
Tiedote
EMUn kehittämisestä vakautta talouteen

Asiantuntijatyöryhmä on hahmotellut kaksi vaihtoehtoista visiota EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämiselle. Ensimmäisessä visiossa unioni vahvistaa jäsenvaltioiden ohjausta ja lisää yhteisvastuuta. Toinen vaihtoehto perustuu jäsenmaiden omaan vastuuseen talouspolitiikastaan.

Työryhmän tehtävänä oli arvioida EMUn kehittämistarpeita Suomen näkökulmasta. Työ antaa pohjaa Suomen kannan muodostamiselle, kun EU aikanaan päättää EMUn kehittämisestä. EU-johtajien on määrä keskustella asiasta lokakuun Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa.

Rakenteissa puutteita

Finanssikriisi on osoittanut, että EMUn perusrakenteissa on puutteita. Työryhmän mukaan rakenteet eivät tue riittävästi talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakaata kehitystä.

Ryhmän hahmottelemat visiot ovat johdonmukaisia kokonaisuuksia, jotka luovat pohjan demokraattiselle hyväksynnälle. Molemmissa visioissa päätöksenteon oikeutus perustuu siihen, että valta ja vastuu ovat samoissa käsissä.

Työryhmä pitää epätodennäköisenä, että EMUn kehitys noudattaisi selkeästi yhtä visiota. Yhdistelmämallit sisältävät kuitenkin tyypillisesti ristiriitaisuuksia, jotka heikentävät päätöksenteon oikeutusta ja järjestelmän toimivuutta.

Keskitetyssä ohjauksessa yhteinen vastuu

Keskitetyn ohjauksen EMU -visiossa unioni vahvistaa jäsenvaltioiden finanssi- ja talouspolitiikan valvontaa ja ohjausta. Samalla lisääntyy yhteinen vastuu jäsenvaltioiden riskeistä ja vakaudesta.

Tässä visiossa on kriittistä se, pystytäänkö unionin vallankäyttö järjestämään niin, että se saa kansalaisten hyväksynnän.

Keskitetty ohjaus voisi tuottaa kaikkien jäsenvaltioiden kannalta parhaan lopputuloksen, koska siinä jaetaan riskiä ja otetaan huomioon euroalueen kokonaisuus. Unioni ei kuitenkaan voi ohjata jäsenmaiden politiikkaa tehokkaasti, jos sen vallankäytön oikeutus jää kyseenalaiseksi. Tällöin tulonsiirrot jäsenvaltioiden välillä voivat kasvaa ja poliittiset ristiriidat syventyä.

Markkinakuri-EMUssa vastuu jäsenvaltioilla

Markkinakuri-EMU-visiossa jäsenvaltiot vastaavat omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista. Tässä visiossa unioni luopuu vähitellen pyrkimyksestään ohjata jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa ja ehkäistä sen virheitä.

Kun valta ja vastuu ovat jäsenvaltiolla, päätöksenteon oikeutus ratkeaa luontevasti kansallisten prosessien mukaan.

Talous- ja finanssipolitiikan vastuullisuutta tukevat markkinakuri ja kansalliset finanssipolitiikan instituutiot. Finanssipolitiikan rooli suhdanteiden tasaamisessa jää vaatimattomaksi.

Myös Markkinakuri-EMUssa voidaan rakentaa yhteisvastuuta, mutta se ei ole luonteeltaan yhteisvastuuta jäsenvaltioiden kesken. Kyseessä on kansalaisten ja yritysten yhteisvastuu, joka toteutuu yhteisten instituutioiden kautta. Esimerkkinä tästä on pankkiunioni, jossa euroalueen pankit vastaavat yhteisesti kriisinratkaisun kustannuksista euroalueella.

Markkinakuri vaatii tuekseen mahdollisuutta jäsenvaltion velkajärjestelyihin. Niin kauan kuin jäsenmaat ovat syvästi velkaantuneita, yhden maan velkajärjestely johtaisi helposti kriisiin koko euroalueella.

Siksi markkinakuri-EMU vaatii pitkää siirtymäaikaa, jonka aikana vähennetään velkaantuneisuutta ja luodaan menettelyt hallituille velkajärjestelyille.

Integraatio voi syventyä molemmissa visioissa

Kumpikaan visio ei rajoita mahdollisuuksia eurooppalaisen integraation syventämiseen.

Keskitetyn ohjauksen EMU johtaa kuitenkin todennäköisemmin integraation tiivistämiseen kuin markkinakuri-EMU. Samalla kansallinen päätösvalta supistuisi enemmän kuin markkinakuri-EMUssa.

Sääntöperusteiselle ohjaukselle ei vaihtoehtoa lähivuosina

EMU-keskustelussa on käsitelty paljon jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan ohjauksen vahvistamista. Jos keskitettyä ohjausta halutaan vahvistaa, kehittämisen pitää painottua toimeenpanon vahvistamiseen. Jos taas tavoitteena on markkinakurin vahvistaminen, suuntana on pikemminkin sääntökehikon yksinkertaistaminen ja karsiminen.

Lähivuosina ei kuitenkaan ole realistista vaihtoehtoa sille, että unioni ohjaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa yhteisten sääntöjen perusteella.

Rakenteiden joustavuus tukee vakautta

Työryhmä pitää jäsenmaiden rakenteellisia uudistuksia tärkeinä. Mitä joustavammin jäsenvaltiot sopeutuvat talouden häiriöihin, sitä vakaammin EMU toimii.

EMUsta tulisi vakaampi, jos jäsenvaltiot uudistaisivat tuote- ja työmarkkinoita sekä julkisen talouden toimintaa. Myös sisämarkkinoiden tiivistäminen tukisi Euroopan talouskasvua ja kilpailukykyä.

Pankkiunioni sopii kumpaankin visioon

Pankkiunionin viimeistely sopii yhteen kummankin vision kanssa. Erityisen tärkeää se on markkinakuri-EMUssa, sillä euroalueen jäsenvaltion velkojen hallittu uudelleenjärjestely edellyttää vahvaa pankkiunionia.

Pankkiunionin tavoitteiden kannalta on johdonmukaista toteuttaa myös yhteinen talletussuojajärjestelmä. Ensin pitää kuitenkin tasoittaa eroja eri maiden pankkisektorien riskeissä ja saada talletussuojarahastot yhtenäiselle tasolle.

Myös pääomamarkkinaunionin luominen lisää vakautta molemmissa visioissa. Pankkikeskeisyyden väheneminen pienentää rahoitusjärjestelmän haavoittuvuutta, kun epäsuora rahoitus korvautuu suoralla markkinarahoituksella.

Euroopan vakausmekanismi EVM sopii periaatteessa osaksi kumpaa tahansa EMU-visiota. Markkinakuri-EMUssa on keskeistä varmistaa, että EVM:n rahoitus jäsenvaltioille rajoittuu tiukasti likviditeettiongelmien hoitamiseen. Velkakestävyys turvattaisiin tarvittaessa velkajärjestelyillä.

Raportti luovutettiin ministerille

Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 20. elokuuta. Ryhmä luovutti raporttinsa valtiovarainministeri Alexander Stubbille torstaina 1. lokakuuta.

Työryhmän kokoonpano

Puheenjohtaja:

  • johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto, Suomen Pankki

Jäsenet:

  • EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, valtioneuvoston kanslia
  • pääjohtaja Tuomas Pöysti, Valtiontalouden tarkastusvirasto
  • alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, valtiovarainministeriö
  • toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA
  • johtaja Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti
  • toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
  • osastopäällikkö Tuomas Välimäki, Suomen Pankki

Sihteeristö:

  • finanssineuvos Pauli Kariniemi, valtiovarainministeriö
  • akatemiatutkija Päivi Leino-Sandberg, Helsingin yliopisto

Tallenne tiedotustilaisuudesta

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto, Suomen Pankki, antti.suvanto@bof.fi, puh. 050 552 1511

Alexander Stubb Rahoitusmarkkinat Talouspolitiikka