Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomiLue artikkeli suomeksi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English davvisámegillii

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnema ođastusa ráđđehusa láhkaárvalusat cealkámušjorrosii

sisäministeriösosiaali- ja terveysministeriövaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 15.6.2020 12.01 | Julkaistu suomeksi 15.6.2020 klo 15.45
Type:Dieđáhus

Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija, ruhtaministeriija ja sisáššiidministeriija bivdet Nannan-Suoma gielddain, gieldaovttastumiin sihke eará cealkámušbivdagis namuhuvvon beliin cealkámušaid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ođastusa ja gádjundoaimma ordnema ráđđehusa árvalusas. Cealkámušaid sáhttá addit čakčamánu 25. beaivve 2020 rádjái.

Marina ráđđehusa ođastusa ulbmilin lea gáržžidit buresbirgejupme- ja dearvvašvuohtaerohusaid, dorvvastit ovttaveardásaš ja buorrešlájat sosiála- ja dearvvašvuohta- sihke gádjundoaimma bálvalusaid, buoridit dorvvolašvuođa, bálvalusaid oažžuma ja oažžašuvvama, dorvvastit ámmátmáhtolaš bargofámu oažžuma, dávistit servodatlaš earáhuvvamiid buktin hástalusaide ja doalahallat goluid šaddama.  

Ovdanbuktinárvalusa mielde Supmii ceggejuvvojit 21 sode-eanangotti, maidda sirdojuvvole sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma barggut, mat dálá áigge leat gielddaid ovddasvástádussan. Uusimaas sosiála- ja dearvvavuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnenovddasvástádus spiehkastivččii riikka eará čovdosis dađi lági mielde, ahte njealji Uusimaa sode-eanangotti lassin Helssega gávpogis livččii bargguid ordnenovddasvástádus. Dasa lassin HUS-eanangoddeovttastumis livččii dearvvašvuohtafuolahusas ordnenovddasvástádus lágas mearriduvvon ja HUS-ordnensoahpamušas sohppojuvvon eavttuid mielde.

Buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideapmi bázálii gielddaid bargun, muhto ovddidanbargu dahkkojuvvolii ovttasbarggus eanangottiiguin. Birasdearvvašvuohtafuolahus joatkahuvalii gielddaid bargun. Oahppovázzinfuolahusa kuráhtor- ja skuvlapsykologabarggut sirdásivčče sode-eanangottiide.

Eanangottiid vuođđudeami ja doaimma dáfus guovddáš láhkaevttohusat leat:

  • láhka sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnemis
  • láhka gádjundoaimma ordnemis
  • sode-eanangoddeláhka
  • sote-eanangodderáhkadusláhka
  • láhka sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma ordnemis Uusimaas,  
  • fápmuibidjanláhka mii guoská ođastusa
  • sode-eanangottiid ruhtadanláhka

Dasa lassin láhkaárvalus doallá sisttis evttohusaid gielddaid stáhtaossodatláhkaásaheami, vearroláhkaásaheami, sode-eanangottiid láhkaásaheami, mii guoská bargiid, sihke muhtin lágaid rievdadeami várás, mii guoská oktasaš hálddahusa. Láhkaárvalus šaddá oktiibuot 48 lágas ja láhkarievdadusas.

Sode-ordnenlágas nannosit vuođđu geabbilis bálvalangollosiid duddjomii

Sode-ordnenlágas čohkkejuvvole oktii sosiálafuolahusa ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke vuođđodási ja spesiáladási bálvalusat sode-eanangottiid ovddasvástádussan. Bálvalusaid ordnen- ja ruhtadanovddasvástádusa integreren sode-eanangottiide dahká vejolažžan áššehasaid bálvalangollosiid ollašuhttima dáláža buorebut. Integrašuvdna lea okta guovddáš vuohki ođastusa ulbmiliid oažžašuvvama várás.

Sode-ordnenlágas mearriduvvolii maid viđa sosiála- dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovllus, maidda gullevaš guovllu sode-eanangottit galggale soahpat sosiála-ja dearvvašvuohtafuolahusa bargojuogus, ovttasbarggus ja oktiisoabaheamis áššiin, mat mearriduvvojit lágas dárkileappot. Dasa lassin mearriduvvolii guovttegielalaš sode-eanangottiid geatnegasvuođas ja bargojuogus ruoŧagielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ollašuhttimis.

Uusimaa sode-eanangottiin ja Helssega gávpogis livččii sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusas vuosttaš saji ordnenovddasvástádus, muhto HUS-eanangoddeovttastumis livččii lágas mearriduvvon ordnenovddasvástádus spesiálabuohccedikšuma ja universiteahtalaš buohcceviesu doibmii gullevaš bargguin.

Evttohusaiguin nannejuvvo sode-eanangotti sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádus sihke dárkkálnuhttojuvvo oastinbálvalusaid ja láigobargofámu geavahus

Evttohusas mearriduvvolii dáláža dárkileappot almmolaš sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádusas sihke dárkilit rájiiguin bálvalusaid háhkamis priváhta bálvalanbuvttadeddjiin sihke láigobargofámu geavaheamis.

Fápmuibidjanlágas mearriduvvolii dakkár oastinbálvalussoahpamušaid fámohisvuođas, mat sirdásit sode-eanangoddái, ja main livččii sohppojuvvon evtttohuvvon ordnenovddasvástádusa ja oastinbálvalusaid sode-ordnenlága njuolggadusaid vuostá, juos soahpamuš ii sáhte rievdaduvvot lágalažžan. Fámohisvuohtačuovvumuš ii guoskkale eatnasa, main lea soahpamuš olggobeallái sirdimis.

Gádjundoaimma ođastusain oččoduvvojit eanet ovttalágán gádjundoaimma bálvalusat ja riikkaviidosaš beaktilvuohta

Ovdanbuktinárvalusa mielde gádjundoaimma ordnele boahttevuođas sode-eanangottit ja Helssega gávpot, maid ovddasvástádussan livčče maid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnen guovllusteaset. Gádjundoaibma livččii goitge dás duohkonai sierra, sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusain bálddalaš doaibmasuorgi.

Ođastusa mielde stáhta stivren gádjundoaimmas givrrolii. Gievrrat riikkaviidosaš stivren buoridivččii ovdalačča eanet ovttalágán ja dakko bakte ovttaveardásaččat gádjundoaimma bálvalusaid buvttadeami oba riikkas. Ulbmilin lea maid ovddidit gádjundoaimma barggu riikkaviidosaš vuogádahkan.

Sode-eanangoddelágas vuođđu sode-eanangottiid hálddahusa ja ekonomiija ordnemii

Sode-eanangoddeláhka dagalii vejolažžan gielddalága vuogi mielde sode-eanangottiide organiseret hálddahusas báikkálaš diliid mielde. Lágas mearriduvvon sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ordnen ja buvttadeami sirren ii evttohuvvo.

Sode-eanangotti lágas mearriduvvon doaibmaorgánat livčče sode-eanangoddestivra ja -eanangodderáđđehus sihke dárkkistanlávdegoddi. Guovttegielalaš sode-eanangottiin fertelii leat álbmotgiellalávdegoddi ja Sámi sode-eanangottis sámegiela lávdegoddi.

Sode-eanangoddi ordnelii dasa lágas mearriduvvon bargguid, mat livčče sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus sihke gádjundoaibma. Dasa lassin sode-eanangoddi sáhttá guovllustis váldit dikšojuvvot bargguid, mat dorjot dan lágas mearriduvvon bargguid, nu ahte das livččii lágas mearriduvvon ráddjejuvvon almmolaš doaibmasuorgi. Sode-eanangoddi sáhttá guovllustis bargat maid fitnodatdoaimma, mas leat unnán riskkat, ja mii doarju dan lágas mearriduvvon bargguid ollašuhttima.

Sode-eanangottit sáhttet soahpamuša vuođul dikšut bargguideaset ovttas. Sode-eanangoddeovttastupmi lea vejolaš dušše bargguin, mat laktásit doarjjabálvalusaid buvttadeapmái, iige dasa sáhte sirdojuvvot lágas mearriduvvon bargguid ordnenovddasvástádus. Sode-eanangotti ja dan guovllu gielddat fertejit šiehtadallat stivraáigodagaideaset mielde ovttasbarggus, ulbmiliin ja bargojuogus, mat laktásit bargguid dikšumii.

Sode-eanangodderáhkadus meroštallojuvvolii ođastusa fápmuibidjanlágas

Cealkámušjorrosis sihttojuvvo Savo eanangottiid oasis cealkit guovtti molssaeavttus, main Nuorta-Savo buohccedikšunbiirre gielddat (Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava) gávnnale saji juogo Davvi-Savo sode-eanangoddái dehe dáláža eanangoddejuogu mielde Lulli-Savo eanangoddái. Ráđđehusa evttohusa čuovusin leat molssaevttolaš čovdosiid váikkuhusaid árvvoštallan ja dárkilis rehkenastimat. Vejolaš guovlojuogu rievdadus guoskkalii maid eanangottiid lihtuid, EJB-guovddážiid, diggerivttiid duopmobiirriid ja riikkabeaiveválggaid válgabiirriid. Eanangoddejuohku čovdojuvvo cealkámušjorrosa maŋŋel.

Ruhtadeapmi ja váikkuhusat vearuhussii

Sode-eanangottiid doaibma ruhtaduvvolii eanas stáhta ruhtademiin ja muhtin oassái bálvalusaid geavaheddjiin bearranvuloš áššehasmávssuiguin. Ruhtadeamis mearriduvvolii sode-eanangottiid ruhtadanlágain.

Sode-eanangottiid ruhtadeami vuođu ráhkadit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma bargguid golut, mat sirdásit gielddain. Gielddaid boađut ja golut sirdojuvvojit sulaid 19,1 miljárdda euro jagi 2020 dásis sode-eanangottiid doaimma ruhtadeami várás. Gielddaid boađut ja golut sirdásit oba riikka dásis liikká olu, dan sadjái gielddaid mielde erohusat sáhttet leat vuolggasaji mielde stuorrát. Rievdadusat, mat čuhcet gielddaid ruhtadeapmái, goitge dahkkojuvvojit govttolažžan gielddaid vuođđobálvalusaid stáhtaossodatvuogádagas, masa duddjojuvvojit iešguđetlágán dássenelemeanttat.

Sode-eanangottiid ruhtadanvuođđu bajiduvvo jahkásaččat árvvoštallojuvvon bálvalandárbbu ja golludási stuorruma veardde. Golludásis váldojuvvojit vuhtii vejolaš bargorievdadusat ja dasa lassin ruhtadeami dássi dárkkistuvvo maŋálgihtii nu, ahte rehkenastinvuđot golut eai spiehkas sode-eanangotti duođalaš goluin.

Sode-eanangottiid ruhtadeapmi lea oppalašgokčevaš ja dat juhkkojuvvo sode-eanangottiide rehkenastinvuđot sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma bargguid vuođul, mat govvidit bálvalandárbbu ja dilledagaldagaid. Dása lassin oassi ruhtadeamis mearrahuvvá orruguovdasaččat sihke buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami kritera bakte. Sode-eanangottiid ruhtadanmálle geahčaduvvo ođđasit cealkámušmáhcahaga vuođul.

Gielddaid vearroboađut sirdojuvvojit stáhtii eanangottiid doaimma ruhtadeami várás. Sirdin ollašuhttojuvvo nu ahte unniduvvojit gielddaid stáhtaossodagat, vearromassimiid kompensašuvnnat, gielddaid oassi searvvušvearu buktagis sihke gielddavearru. Vearuhusa bakte sirdojuvvo sulaid 12,7 mrd. euro (dienasvearuhusas 12,1 mrd. euro, searvvušvearus 0,6 mrd. euro).

Gielddavearru sirdojuvvo eanangottiid ruhtadeapmái nu ahte vuoliduvvojit gielddaid boahtovearroproseanttat seammasturrosaččat, válmmastallama dálá dili árvvoštallan lea 12,63 proseantaovttadaga. Gielddaid boahtovearroproseanttaid seammasturrosaš vuolidemiin ja danveardásaččat stáhta vearuhusa loktemiin sihkkarastojuvvo dat, ahte gieldda orruid vearuhus bissu measta dievaslaččat ovddešlágánin. Maiddái gielddaidgaskasaš vearroproseanttaid erohusat seilot ovddešlágánin.

Stivren nannejuvvolii – jahkásaš sode-eanangottiid šiehtadallamat atnui

Stáhta vejolašvuohta stivret sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnema evttohuvvo nannejuvvot. Stáhtaráđđi nannelii juohke njealját jagi riikkaviidosaš strategalaš ulbmiliid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahussii ja gádjundoibmii. Riikkaviidosaš ulbmiliidda čáhkaduvvole stáhtaráđi almmolaš hálddahussii ásahan ulbmilat. Strategalaš ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvolii jahkásaččat ja dat rievdaduvvole dárbbu mielde.

Riikkaviidosaš stivrema oassin ministeriijat ollašuhtále jahkásaš šiehtadallamiid guđege sode-eanangottiin sierra. Šiehtadallamiin čuvvojuvvolii, árvvoštallolii ja stivrejuvvolii sode-eanangotti ovddasvástádussii gullevaš bargguid ordnen. Šiehtadallamiin ožžojuvvolii maid diehtu stáhta bušeahta ja almmolaš ekonomiija plána válmmastallamii ja čuovvumii. Jahkásaš šiehtadallamiid ja eará riikkaviidosaš stivrema ulbmilin livččii vuorrováikkuhuslaš ja joatkevašlundosaš stivrenproseassa.

Sode-eanangottiid doaimma ja ekonomiija stivrema oassin ministeriijat stivrele maid sode-eanangottiid investeremiid. Stáhtaráđđi mearridivččii ruhtaministeriija ovdanbuktojumis sode-eanangotti kontobaji fápmudusas váldit guhkesáigge loana investeremiid ruhtadeami várás. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ja sisáššiidministeriija mearridivčče sode-eanangottiid investeremiid dohkkeheamis vuhtii válddedettiin stáhtaráđi mearrádusa sode-eanangotti loatnaváldinfápmudusas nu ahte dohkkehit guđenai sode-eanangotti investerenplána.

Ministeriijat ollašuhtále jahkásaš šiehtadallamiid maid guđege sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovlluin. Dasa lassin stáhtaráđis livččii sosiála-ja dearvvašvuohtaministeriija ovdanbuktojumis dihto lágas ráddjejuvvon sosiála- ja dearvvašvuohta ordnemii laktáseaddji vealtameahttun diliin vuoigatvuohta mearridit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovllu ja guovttegielalaš sode-eanangottiid ovttasbargosoahpamuša sisdoalus.

Váikkuhusat bargiide

Bargit, geat leat gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma bálvalusas, sirdásivčče earret bargiid, geat leat Helssega gávpoga bálvalusas, sode-eanangottiid bálvalussii fitnodatluobaheami prinsihpaid mielde. Dasa lassin gielddaid oahpahusdoaimmas sode-eanangotti bálvalussii sirdásivčče oahppovázzinfuolahusa kuráhtorat ja psykologat. HUS-buohccedikšunbiirre bargit sirdásivčče HUS-eanangoddeovttastupmái.

Dasa lassin sode-eanangotti bargin sirdásivčče dat gielddaid ja gieldaovttastumiid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doarjjabálvalusbargguin bargit, juos sin bargogohččosiin unnimusat bealli leat gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doarjjabarggut. Doarjjabálvalussan gehččojuvvojit visot sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa dehe gádjundoaimma duvdi barggut dego čohkkejuvvon biebmofuolahus, čorgen, ekonomiija- ja bargiidhálddahusa bálvalusat, ICT-bálvalusat, sihke dálkkasdieđalaš laboratoriat ja govvandahkanbálvalusat.

Oktiibuot bargoaddirievdan guoskkalii badjel 170 000 gielddabargi.

Ođastusa váikkuhusat almmolaš ekonomiijai

Álbmoga agáiduvvan heajuda almmolaš ekonomiija boahtovuođu ja nuppe dáfus šaddada sode-bálvalusaid dárbbu. Bargoahkásaš álbmoga meari unnun lea šaddi hástalus. Sode-ođastusain oččoduvvo goluid šaddama caggan.

Ráđđehusa ovdanbuktinárvalusas váldojuvvojit vuhtii vuođđoláhkaváljagotti ovdal ásahan ravdaeavttut sode-eanangottiid doarvái buori ruhtadeapmái olbmuid vuođđorivttiid dorvvasteami várás. Sode-eanangottiid ruhtadeapmi lea rehkenastinvuđot ja ollislaččat gokčevaš, mii dahká vejolažžan sode-eanangottiide čuozihit ruhtadeami bálvalandárbbuid mielde.

Ruhtadeami ovddalgihtii dárkkisteamis váldojuvvojit vuhtii áššehasaid bálvalandárbu measta dievasmearálažžan (80-proseantalaččat) ja golludásiid einnostuvvon šaddan. Maŋálgihtii ruhtadeapmi dárkkistuvvo oba riikka dásis dávistit ollašuvvan goluid.

Sode-eanangottiid doaimma ja ekonomiija stivren- ja ruhtadanortnet duddjo almmolaš ekonomiija plánemii stáđisvuođa ja dan, ahte dat sáhttá ávaštallojuvvot. Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma ođasnuhttimiin ovddiduvvojit almmolaš sektora ráhkadusat, maiguin sáhttá lasihuvvot barggu produktiviteahta, adnojuvvo ávki ođđaáigásaš teknologiija čovdosiin ja váikkuheaddjin fuomášuvvon doaibmamálliin, sihke ožžojuvvojit doaibmaproseassat geabbilin. Dáiguin funktionála earáhusaiguin oažžašuvvet ávkkit, mii dásse álbmoga agáiduvvamis ja ja fuolahangaskavuođa hedjoneamis dagahan almmolaš ekonomiija goluid šaddandeaddaga.

Áigedávval

Vuosttaš sode-eanangoddeválggat ordnejuvvole ovdanbuktinárvalusa mielde álgojagis 2022. Sode-eanangoddeválggaid áigemuddui váikkuhivččii riikkabeivviid gáibidan árvalusa gieđahallanáigedávval.

Lágat, mat laktásit árvalussii, leat dárkkuhuvvon boahtit váldoáššis fápmui jagi 2023 álggu rájes. Ulbmilin lea doalvut láhkaevttohusaid riikkabeivviid gieđahallama várás juovlamánus 2020.

Liŋkkat

  • Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide sode-eanangottiid vuođđudeapmái ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma lágideami ođastussii guoski láhkaásaheapmin ja Eurohpa báikkálaš iešstivrejumi vuođđogirjji 12 ja 13 artihkkala mielde almmuhusa addimin
  • Halltõõzz eʹtǩǩõs eeʹttiǩ-kådda soti-mäddkooʹddi alttummuž da sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuâl di peälštemtuåim riâššmõõžž oođummuž kuõskkjen lääʹjjšiõttummšen di Euroopp pääiklaž jiõččvaaldâšm vuâđđǩeeʹrj 12 da 13 artikla meâldla iʹlmmtõõzz uʹvddem diõtt.
  • Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán soti-eennâmkuudij vuáđđudmân já sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs sehe kááijumtooimâ ornim uđâsmitmân kyeskee lahâaasâtmân sehe Eurooppáihálii jiešhaldâšem vuáđukirje 12 já 13 artikkâl miäldásii almottâs addelm
  • Dieđáhus: Ráđđehus linnjii sode-ođastusa ovdáneamis (5.6.2020)

Lassidieđuid addit

Sode-ođastusa ollislašvuohta:

ministtar Kiuru jearahallanbivdagat, sierraveahkki Laura Lindeberg, tel. 02951 63109, laura.lindeberg(at)stm.fi
Cealkámušjorus:

Váldočálli Päivi Salo SDM, t. 0295 163 113, [email protected]

Ráđđehusráđđi Auli Valli-Lintu SDM, t. 0295 163 463, [email protected]

Sode-ordnenláhka:

Ráđđehusráđđi Pirjo Kainulainen SDM, t. 0295 163 092,  [email protected]

Sode-ordnenláhka, stivren ja sode-eanangottiid ovttasbargoguovllut:

Medisiidnaráđđi Taina Mäntyranta SDM, t. 0295 163 692, [email protected]

Láhkaolmmoš Suvi Velic SDM, t. 0295 163 477, [email protected]

Uusimaa sierraláhka ja fápmuibidjanláhka:

ráđđehusráđđi Auli Valli-Lintu STM, t. 0295 163 463, [email protected]

Eanangottiid vuođđudeapmi, hálddahus ja guovlojuohku:

ráđđádalli virgeolmmoš Erkki Papunen, RM, tel. 02955 30167, erkki.papunen(at)vm.fi

Ruhtadeapmi:

finánsaráđđi Markku Nissinen, RM, tel. 02955 30314, markku.nissinen(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Ville Salonen, RM, tel. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi

Eanangottiid ruhtadeapmi:

ráđđádalli virgeolmmoš Miikka Vähänen, RM, tel. 02955 30341, miikka.vahanen(at)vm.fi

spesiálaáššedovdi Jenni Jaakkola, RM, tel. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi

Opmodatortnegat:

ráđđádalli virgeolmmoš Pasi Leppänen, RM, tel. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi

ráđđehusráđđi Mervi Kuittinen, RM, tel. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)vm.fi

Bargit:

ráđđádallanhoavda Sari Ojanen, RM, tel. 02955 30109, sari.ojanen(at)vm.fi

láhkaásahanráđđi Marja Isomäki, RM, tel. 02955 30414, tel. marja.isomaki(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Anu Hernesmaa, RM, tel. 02955 30027, tel. anu.hernesmaa(at)vm.fi

Vearuhus:

ráđđádalli virgeolmmoš Timo Annala, RM, tel. 02955 30318, tel. timo.annala(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Marja Niiranen (álv-áššit), RM, tel. 02955 30238, marja.niiranen(at)vm.fi

Gádjundoaimma ođastus:

gádjunnjunušhoavda Kimmo Kohvakka, tel. 02954 88400, kimmo.kohvakka(at)intermin.fi

ráđđehusráđđi Ilpo Helismaa, tel. 0295488422, ilpo.helismaa(at)intermin.fi

alueet hallintoalueet kunnat maakunnat pelastustoimi sosiaalipalvelut sote-uudistus talous terveyspalvelut verotus

Tutustu myös

Valtiovarainministeri Riikka Purra vierailee Kajaanissa ja kaivosteollisuusyritys Terrafamessa

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:25.9.2025 11.51

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi lausunnoille

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:16.6.2025 15.18

Hyvinvointialueiden valtakunnallisissa tavoitteissa painottuu vaikuttavuus  

SM STM VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:28.5.2025 12.06

Hallitus linjasi korvaavista säästöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon

STM VM VNK
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:27.3.2025 15.31

Kohti tehokkaampaa alueellista varautumista

SM VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:29.10.2024 17.34

VOS-uudistus siirtyy

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:22.10.2024 15.43
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Hankintakäsikirja
      • Valtion matkustussääntö
      • Taloudellinen katsaus syksy 2025
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot