Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi puoliväliriihessä päätettyjen valtionhallinnon lisäsäästöjen toteutuksesta

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 24. kesäkuuta valtionhallinnon 130 miljoonan euron vuosittaisen lisäsäästön toteutuksesta ja kohdentumisesta eri hallinnonaloille jo aiemmin sovittujen lähes 400 miljoonan euron säästöjen lisäksi.

Säästöjä pyritään saamaan aikaan purkamalla ja keventämällä tehtäviä ja velvoitteita, parantamalla valtiohallinnon yhteisten konsernipalvelujen käyttöä sekä vauhdittamalla digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä valtionhallinnossa. Säästöillä on mahdollisia vaikutuksia myös valtion henkilöstöön ja palvelutasoon.

”Kun julkisen talouden tilanne on haastava, säästöt kohdistuvat väistämättä myös hallintoon. Yhteensä säästöjä tehdään runsaan 500 miljoonan edestä, joten on välttämätöntä päästä purkamaan tehtäviä ja velvoitteita, jotta resurssien ja velvoitteiden välinen kuilu ei entisestään kasva. Ministeriöiden ja virastojen tulee voida keskittyä huolehtimaan ydintehtävistään. Siksi talouspoliittinen ministerivaliokunta tulee seuraamaan tehtävien ja velvoitteiden purkamistyön edistymistä tiiviisti”, sanoo asiaa esitellyt valtionvarainministeri Riikka Purra.

Säästöjä haetaan digitalisaation keinoin ja konsernipalveluja tehostamalla

Säästökokonaisuuteen sisältyy tehtävien ja velvoitteiden purkamisen ohella useita keinoja, joista keskeisimmät ovat konsernipalveluiden kehittäminen ja digitalisaation aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Digitalisaation osalta painopiste on erityisesti tekoälypohjaisen viranomaisneuvonnan mahdollistamisessa sekä toimissa, joilla edistetään pilvipalveluiden hyödyntämistä.

Valtion konsernipalvelujen roolia vahvistetaan ja palvelutuotantoa tehostetaan muun muassa lisäämällä yhteishankintoja, jatkamalla Valtorin ja Senaatti-kiinteistöjen tehostamistoimia sekä keskittämällä henkilöstöhallinnon tehtävät Palkeisiin.

Säästöjen kohdentuminen hallinnonaloille

Turvallisuusympäristön haasteiden takia säästöjä kohdennetaan maltillisemmin puolustus- ja turvallisuussektorille. Näillä aloilla työskentelee suuri osa valtion henkilöstöstä, joten tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että muiden hallinnonalojen sopeutustarve on suurempi.

Hallinnonalakohtaiset säästötavoitteet on laskettu vuosien 2026–2029 JTS-päätöksen vuoden 2029 pääluokkien toimintamenojen suhteessa. Säästöt kohdennetaan eri hallinnonaloille siten, että ne vähentävät hallinnonalan yhteenlaskettuja toimintamenoja seuraavasti:

• puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat 1 %
• oikeusministeriön hallinnonala 1,25 %
• muut hallinnonalat 2,57 %

Säästöjen painotus voi johtaa hallinnonalojen ja virastojen välisten resurssierojen kasvuun. Asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun ministeriöt kohdistavat säästöt virastoille. Erityisesti toimeenpanon alkuvaiheessa useat virastot voivat hyödyntää väliaikaisesti toiminnan sopeutuksessaan aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneitä määrärahojaan. Ministeriöiden tulee ehdottaa säästöjen kohdennusta hallinnonalan virastoille 13.8. mennessä osana vuoden 2026 talousarvioesityksen valmistelua. Maamme kokonaisturvallisuutta rakennetaan kaikkien hallinnonalojen yhteisin toimin.

Säästöjen vaikutukset henkilöstöön ja palvelutasoon

Säästöjen laajuus heijastuu valtionhallinnon toimintaan eri tavoin. Henkilöstön osalta sopeutustoimet voivat johtaa yt-menettelyihin, lomautuksiin tai irtisanomisiin. Muutokset näkyvät jossain määrin myös palvelutasossa. Tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti kohdentaa säästöt rakenteisiin ja toimintatapoihin siten, että henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Lisätietoja: Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith, p. 0295 530 334 ja alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, p. 0295 530 199, valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]