Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskuntaan
Valtioneuvosto antoi 30. huhtikuuta eduskunnalle hallituksen esityksen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Ehdotetut muutokset koskevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoituksen hyvinvointialuekohtaisia määräytymistekijöitä. Väliaikaisella muutoksella toteutettaisiin siirtymätasauksia koskevat kertaluontoiset säästötoimenpiteet.
Esitysluonnos vastaa pääosin lausunnoilla ollutta luonnosta. Esitysluonnos oli lausuttavana 27.1.‒7.3.2025. Lisäksi vuoden 2026 tasolle päivitettyjä vaikutusarvioita käsiteltiin 4.4.2024 hyvinvointialueneuvottelukunnassa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita rahoituksessa lisätään
Hallitusohjelman mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta nostettaisiin. Korotus olisi tässä vaiheessa maltillinen eli nykyisestä yhdestä prosentista 1,5 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Lausuntopalautteessa ehdotus sai laajan kannatuksen. Lausuntopalaute huomioon ottaen korotus rahoitettaisiin laskemalla asukasmäärän ja palvelutarpeen osuuksia kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä.
Lisäksi ehdotetaan hyte-kertoimen laskentatavan täsmentämistä alueita kannustavammaksi. Lausuntopalautteen perusteella myös hyte-kertoimen tuloindikaattorien tavoitearvioista säädettäisiin asetuksessa. Asetusluonnos lähetetään vielä erikseen lausunnoille.
Poiketen lausunnoilla olleesta luonnoksesta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella vuodesta 2026 kohdentuva rahoitus otetaan huomioon aluekohtaisissa siirtymätasauksissa voimassa olevan lain mukaisesti. Lausunnoilla ollut muutos tältä osin yhdessä ehdotettujen muiden muutosten kanssa olisi muutoin aiheuttanut eräillä alueilla vuodelle 2026 liian suuria aluekohtaisia muutoksia rahoitukseen rahoituksen riittävyyden ja ennakoitavuuden näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kohdentumista ja ennakoitavuutta parannetaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöissä terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarpeisiin perustuvien laskennallisten kustannusten painotuksiin tehtäisiin lakisääteinen päivitys.
Esitys vastaa lausunnoilla ollutta ehdotusta. Päivitys perustuisi hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösten mukaisiin kustannustietoihin. Tarkoituksena on, että painotukset kuvaisivat mahdollisimman tarkasti hyvinvointialueiden todellista kustannusjakaumaa. Lisäksi vuoden 2023 jälkeen voimaan tulleet tehtävämuutokset otettaisiin huomioon rahoitusta laskettaessa.
Rahoituksen ennakoitavuuden parantamiseksi aluekohtaiset palvelutarvetarvekertoimet otettaisiin huomioon kahden vuoden tietojen perusteella. Esimerkiksi vuoden 2026 tarvekertoimet laskettaisiin vuosien 2022 ja 2023 tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona. Ehdotus vastaa lausunnoilla ollutta. Esityksen vaikutusarviot on päivitetty vuoden 2026 rahoituksen perusteena olevilla alueellisilla tarvekertoimilla. Muutokset vuosien 2022 ja 2023 tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimissa välillä ovat edelleen varsin suuria, mutta keskiarvon käyttäminen tasaisi tarvekertoimien vuosittaisen vaihtelun vaikutusta rahoitukseen.
Työtä tarvekertoimien tietopohjan luotettavuuden kehittämiseksi jatketaan valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä hyvinvointialueiden kanssa.
Pelastustoimen riskikertoimen tekijöitä ja niiden painokertoimia tarkistetaan
Pelastustoimen rahoituksen määräytymistekijöiden osalta tarkistettaisiin pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettäviä tekijöitä ja niiden painokertoimia. Riskikertoimen laskennassa ei otettaisi huomioon tapahtuneita onnettomuuksia. Voimassa olevan lain mukaan pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi. Esityksen mukaan usean ruudun alueelle sijoittuva yksittäinen riskikohde tai harjoitettu toiminta otettaisiin huomioon kokonaisuutena niin, että se nostaisi vain yhden ruudun painokerrointa.
Riskiluokkaan I ja II kuuluvien ruutujen painokertoimesta säädettäisiin lain tasolla. Riskiluokkaan III tai IV kuuluville ruuduille sijoittuville, asetuksessa tarkemmin määritellyille riskikohteille tai harjoitetulle toiminnalle voitaisiin asetuksella säätää erilaisia painokertoimia (1‒5) kohteen tai toiminnan aiheuttamaa palveluntarvetta määrittävien riskien mukaisesti.
Pelastustoimen riskikertoimen tekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään tarkemmin rahoitusasetuksen 4 §:ssä. Asetuksen 4 §:ään esitettävien muutosten osalta asetusluonnos laitetaan vielä erikseen lausunnoille.
Siirtymätasauslisän väliaikainen leikkaus koskisi Helsinkiä
Esityksellä toteutettaisiin myös kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmassa linjatut siirtymätasauksia koskevat kertaluontoiset säästötoimenpiteet (15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027). Väliaikaisesti voimassa oleva muutos koskisi lausunnoilla ollutta luonnosta vastaavasti vain niitä siirtymätasauslisää saavia hyvinvointialueita, joilla siirtymätasauksen vähennys ei vaarantaisi lakisääteisten palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon laskennallisen rahoituksen kehityksen ja toteutuneet kustannukset. Tämä tilanne koskisi käytännössä vain Helsingin kaupunkia, jolla siirtymätasauslisän porrastusta muutettaisiin 24 eurolla asukasta kohden vuonna 2026 ja 30 eurolla asukasta kohden vuonna 2027.
Siirtymätasauslisää saavien alueiden (Helsinki, Keski-Uusimaa, Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjanmaa) taloustilanteet vaihtelevat suuresti, ja näin ollen myös siirtymätasauslisän merkitys lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi riittävän rahoituksen turvaamisen kannalta vaihtelee alueittain.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin saama rahoitus on ollut uudistuksen ensimmäisten vuosien tietojen perusteella muita alueita paremmin turvattua. Tätä selittää ennen kaikkea Helsingin kaupungin erityispiirteet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Esimerkiksi Helsingillä säilyi sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu, eikä sille tullut siten uudistuksen seurauksena suuria muutoskustannuksia. Tästä huolimatta koko maan tasolla tehtävä rahoituksen jälkikäteistarkistus kohdentaa Helsingin kaupungille laskennallista rahoitusta noin 150 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja arviolta noin 140 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Helsingin kaupungin tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä vuosina 2023 ja 2024. Kaupungilla ei ole siten vuosilta 2023‒2024 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää, joka olisi katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Muilla siirtymätasauslisää saavilla alueilla on kertynyttä alijäämää vuosilta 2023‒2024 yli 500 euroa asukasta kohden, paitsi Pohjanmaalla 380 euroa asukasta kohden, joten rahoituksen riittävyyden näkökulmasta leikkauksen kohdentaminen niille ei olisi perusteltua.
Rahoitus kasvaa kaikilla alueilla vuonna 2026
Ehdotetut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen laskennallisen rahoi-tuksen määräytymisperusteisiin vaikuttaisivat aluekohtaisen rahoituksen kohdentumiseen vuonna 2026. Muutoksista huolimatta jokaisen alueen rahoitus kasvaisi vuonna 2026 vuoteen 2025 verrattuna. Muutokset hieman tasaisivat kasvun aluekohtaista vaihtelua.
Esityksessä ehdotettujen muutosten jälkeenkin Helsingin rahoitus kasvaa 3,8 % vuonna 2026 vuoteen 2025 verrattuna, mikä on enemmän kuin koko maan tasolla keskimäärin (3,7 %). Siten kokonaisuutena arvioituna myöskään Helsingin kaupungin palvelujen järjestämi-sen edellytysten ei arvioida vaarantuvan.
Vuonna 2026 alueiden rahoitus on koko maan tasolla noin 27,1 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa siten vuodesta 2025 noin 870 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 rahoituslaskelmat on julkaistu 30.4.2025.
Rahoituslaskelmatiedote 30.4.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi,
Suunnittelija Kaarle Myllyneva, VM, puh 0295 530 472 (rahoituslaskelmat)
Johtava erityisasiantuntija Antti Väisänen, VM, puh 0295 530 466
Johtava asiantuntija Linda Viitala, SM, puh 0295 488 299 (pelastustoimen riskikerroin)
Aiemmat tiedotteet
Esitys hyvinvointialueiden rahoituslaista lausunnoille