Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä
Julkisen sektorin on vastattava tuottavuushaasteeseen avoimin ja ennakkoluulottomin mielin. Kustannustehokkuus, palvelutuotannon monipuolistaminen sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto on jatkossa välttämätöntä, jotta palvelut vastaisivat asiakkaiden tarpeita. Julkisen sektorin tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä, sanoi toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos valtiovarainministeriön työseminaarissa, jossa käsiteltiin valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Kilpailuviraston yhteisen työryhmän esityksiä siitä, miten julkista hallintoa voidaan tehostaa hallitulla yksityisten palvelujen käytöllä.
Työryhmä katsoo, että sen ehdottamat toimet ovat tarpeellisia, mikäli yksityisen palvelutuotannon roolia halutaan kehittää julkisessa palvelutuotannossa. Työryhmä korostaa asiakasohjauksen merkitystä. Se ehdottaa palvelusetelien käytön laajentamista. Malli sopii Wideroosin mielestä muun muassa seuduille, joilla ei ole kilpailutettavia yrityksiä samoin kuin aloittaville ja kasvaville yrityksille.
- Tehokkuuden ja innovaatioiden käyttöönoton kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kuluttajalla, toisin sanoen asiakkaalla on valintamahdollisuus. Tämä kannustaa palvelujen tuottajia tarjoamaan hyödykkeitä erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Tavoitteena pitää olla asiakkaan oikeuksien toteutumisen varmistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Tässä markkinaohjauksen eri muotoja tulisikin käyttää ennakkoluulottomasti, Wideroos painotti.
Wideroosin mukaan hyvinvointipalvelujen sektorilla toimii runsaasti henkilöitä, joilla on vahvaa tieto- ja osaamispohjaa oman yritystoiminnan perustamiseen ja jotka voisivat tuottaa uusia palveluinnovaatioita. Nykyinen järjestämistapa, jossa julkinen sektori tuottaa itse valtaosan palveluista, ei ole omiaan kannustamaan yritteliäisyyteen. Siksi tarvitaan toimenpiteitä yksityisen toiminnan edellytysten parantamiseksi.
- Tämä ei tarkoita erioikeuksia, vaan kilpailullisesti neutraaleja olosuhteita yksityisen ja julkisen toiminnan kesken sekä läpinäkyviä järjestelmiä. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Kunnilla ja valtion virastoilla on oikeus päättää siitä, miten niiden järjestämisvastuulla olevat julkiset palvelut tuotetaan. Palvelujen tuottamista koskevissa linjauksissa tulee ottaa kantaa muun muassa siihen, miltä osin palveluja on tarkoitus järjestää ostopalveluina, tilaaja-tuottaja -mallia käyttämällä, palvelusetelein taikka maksusitoumuksin, Wideroos yhtyi työryhmän linjauksiin.
- Myös julkisen sektorin ohjausjärjestelmät on arvioitava pitäen silmällä sitä, onko niillä kilpailullisia vaikutuksia. Tässä tarkoitan julkisen sektorin ohjausjärjestelmiä laajassa mielessä, toisin sanoen sääntelyn ja voimavarojen lisäksi rakenteita, palvelujärjestelmiä ja niiden organisointia sekä informaatio-ohjausta eri muodoissaan, Wideroos korosti.
- Vastuullani on valtion liikelaitos-mallista huolehtiminen. Olemme valtiovarainministeriössä pyrkineet luomaan mallista kilpailullisesti neutraalin. Nyt ministeriössä ollaan käynnistämässä valtion liikelaitosten verotuskohtelun uudistamista kilpailullisesti mahdollisimman neutraaliksi.
- Hankintatoimen ympärillä tällä hetkellä käytävässä keskustelussa ovat esillä epäonnistumiset, palvelujen laatua koskevat pettymykset, oikeudelliset prosessit sekä asioiden viivästyminen. Hankintatointa pidetään liian usein verukkeena julkisen ja yksityisen yhteistyön syntymiselle. Palvelujen järjestäjien ja palvelujen tuottajien pitäisikin olla yhteistyössä ja löytää yhteisiä ongelmien ratkaisukeinoja. Oikeusprosessit eivät ole positiivinen etenemistie yhteistyön luomisessa. Työryhmän hankintatointa koskevien ehdotusten lisäksi pitääkin miettiä myös nykyistä kevyempiä menettelyjä, kuten sovittelumenettely, Wideroos ehdotti.
Wideroosin mielestä toimintatapoja pitää muuttaa niin, että julkinen sektori yhdessä yksityisen sektorin kanssa avoimesti pohtii toiminta- ja tuotantotapoja. Lisäämällä kummankin osapuolen asiantuntemusta toisen toiminnasta, tarpeista ja mahdollisuuksista luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Julkisen vallan tulee ohjauksessaan eri tavoilla edistää osapuolten yhteistoimintaa.
- Mielestäni työryhmä on aivan oikein korostanut sitä, että jatkossa kehittämistyöhön tulee kytkeä asianomaiset ministeriöt mukaan. Itse aion seurata hankkeen etenemistä aktiivisesti, Wideroos sanoi.
Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä. Jäseninä olivat neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä johtaja Martti Virtanen ja erikoistutkija Liisa Vuorio Kilpailuvirastosta.
Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 7/2006 ”Miten voidaan edistää yksityisen palvelutuotannon roolia julkisessa palvelutuotannossa” löytyy ministeriön Internet-sivuilta www.vm.fi/julkaisut, työryhmämuistiot.
Lisätietoja antavat hallitusneuvos Miliza Vasiljeff, puh. (09) 160 33220 ja neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo, puh. (09) 160 34869.