Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtiovarainministeri Annika Saarikko:
Koronan jälkeinen aika vaatii pitkäjänteistä päätöksentekoa

Valtiovarainministeriö
29.6.2021 9.00
Kolumni
Valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.

Talouden tilastot ja indikaattorit kertovat päivä päivältä parempia uutisia. Kuluttajien ja yrittäjien luottamus vahvistuu, investointien kasvu on vauhdikasta ja koronarajoitusten lieventyminen näkyy tapahtumien, matkailun ja ravintoloiden elpymisenä. Lisäksi kansainvälinen talous tukee Suomen kasvua. 

Suomi pääsee mukaan kasvun vauhtiin tänä ja ensi vuonna. Vuoden taikka parin kasvupyrähdys ei kuitenkaan riitä helpottamaan julkisen talouden tasapainoa. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että Suomi pysyy vauhdissa koko tämän vuosikymmenen.

Kansainvälinen talous antaa vetoapua talouden rakenteiden uudistumiseen kohti ympäristön kannalta kestävää kasvua. Kun 90-luvun lopulla Suomi nousi tietoliikenneteknologian johdolla, niin nyt tuon nousun ajuri voi olla juuri uusiutuviin luonnonvaroihin sekä bio- ja kiertotalouteen perustuva osaaminen. 

Rohkeutta uudistua ja lupaa vaurastua

Meiltä päättäjiltä ja etujärjestöiltä tarvitaan rohkeutta uudistua niin, että kasvu vahvistuu ja osaavan työvoiman saatavuus varmistuu. Tarvitsemme yrityksille ja omistajille lupaa vaurastua ja sen myötä kykyä investoida koko Suomeen. 

Nuoret tarvitsevat luottamusta perheellistyä. Jokaisen mahdollisuus päästä toivomaansa lapsilukuun on tärkeä tavoite ihmisten ja parien onnellisuuden mutta myös yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. 

Näillä eväillä syksyyn mennään. Hallituksen perhevapaauudistus on tulossa eduskuntaan. Veropolitiikassa jatkamme yritysmyönteisellä linjalla pidentämällä tuplapoistojen voimassaoloa ja alentamalla teollisuuden lämpöpumppujen ja konesalien verokantaa. Suomen kestävän kasvun EU-rahoitteinen ohjelma vivuttaa hiilidioksidipäästöjä vähentäviä investointeja teollisuudessa sekä digitalisaatiota palveluissa. Palkansaajien ansiotuloverotus ei kiristy hallituksen toimin vaan kotitalousvähennyksen käyttäjillä saattaa jopa keventyä.  

Sote-uudistus jatkuu palveluiden kustannusvaikuttavuutta lisäävin ja hoitoon pääsyä nopeuttavin toimin. Julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistetaan digitalisaation, viisaampien hankintojen ja valtion tilankäytön tehostamisen kautta. Etätyötä ja -opiskelua kannustetaan niin, että ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa. 

Vuoden loppuun mennessä odotamme johtopäätöksiä parlamentaariselta tutkimus- ja kehityspanostusten nostoa pohjustavalta työryhmältä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus on saatava nousemaan kohti neljää prosenttia kansantuotteesta, jotta työn tuottavuus kasvaisi ja pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. 

Lisärahoitus ei kuitenkaan yksin riitä. Suomesta tulee tehdä houkutteleva paikka tutkia, innovoida, luoda uutta, sijoittaa ja yrittää. Erityisosaajien työlupien kahden viikon pikalinja saadaan käyttöön syksyllä, ja myös laajempi työperäisen maahanmuuton lakiuudistus etenee eduskuntaan. 

Suomen talouden kasvun uhkana on osaavan työvoiman puute. Työllisyyttä edistävät palvelu-uudistukset tulevat syksyllä eduskuntaan ja lievittävät kohtaanto-ongelmia juuri oikea-aikaisesti. 

Jatkossa työllisyystoimissa onkin siirrettävä painopiste etuuksien uudistamiseen. Budjettiriihessä hallitus jatkaa työllisyystoimia, joilla tavoitellaan vielä 110 miljoonan euron vaikutusta julkiseen talouteen, aiemman 450 miljoonan lisäksi.  

Finanssipolitiikassa paluu yhteisiin pelisääntöihin

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan kasvun vauhdittamiseen ja rakenteiden uudistamiseen mutta myös julkisen talouden hoitoon. Niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa on siirryttävä tässäkin asiassa koronan jälkeiseen aikaan. Sekä kansallinen kehysmenettely että Euroopan unionin vastuullisen finanssipolitiikan pelisäännöt on tehty tulevien sukupolvien turvaksi ja hillitsemään päättäjiä erilaisissa menojen lisäämisen ristipaineissa. 

Julkisen talouden ohjauksen mekanismeista ja kehittämistarpeista on käyttävä perusteellinen keskustelu ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Valtiovarainministeriö käynnistää syksyllä tätä koskevan valmistelun. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta mietinnössään julkisen talouden selonteosta antoi tuen sille, että kehysjärjestelmää uudistetaan mutta säilytetään samalla pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenhoitoa tukevana. Korostan, että kyse ei ole vain kehystekniikasta. Pääasia on poliittinen sitoutuminen Suomen julkisen talouden uskottavuutta vahvistaviin pelisääntöihin. 

Samat haasteet ovat edessä myös Euroopan unionissa, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt jäivät tauolle koronapandemian aikana. Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Valtiovarainvaliokunta antoi mietinnössään tuen myös sille, että Suomessa näitä sääntöjä noudatetaan ja että Euroopan unionissa palataan normaaliin. EU:n omia varoja koskevassa mietinnössä eduskunta puolestaan velvoitti hallitusta tekemään yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa. Eduskunnan linjaukset antavat hyvän tuen syksyllä alkaviin EU:n valtiovarainministereiden kokouksiin, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt ovat esillä. 

EU:n alijäämätavoitteessa me Suomessa pysymme vuonna 2022 mutta korona-aikana kasvaneen velkasuhteen kanssa meillä on töitä. Alijäämä on vuonna 2022 uusien arvioiden mukaan 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta mutta velkasuhde on yli 70 prosenttia. 

Velkasuhteen vakauttaminen hallituksen tavoitteen mukaisesti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia, kasvun vauhditusta ja julkisten palveluiden tuottavuuden vahvistamista minimissään 2–2,5 miljardilla eurolla. Mikäli lisäksi tutkimus- ja kehityspanostuksia lisätään kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta, on julkista taloutta tasapainotettava kaksin verroin eli noin neljällä miljardilla, jotta velkasuhde pysyy vakaana vuosikymmenen lopulla. Nämä mittaluokat on arvioitu hallituksen talouden kestävyystiekartassa. 

Marinin hallituksen tiellä velkasuhteen vakauttamiseen on jo hiukkasen menoleikkauksia ja rippusen veronkorotuksia. Hallituskauden loppupuolella tarvitaan edelleen uudistuksia, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa, vauhdittavat yritysten investointeja ja lisäävät sekä yrittäjien että nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja Suomen houkuttelevuutta myös työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien silmissä. 

Suomen on päästävä myös henkisesti yli korona-ajan taakoista. Eri-ikäisten mielenterveyden vahvistamiseksi tarvitaan enemmän ihmistenvälisyyttä ja vähemmän yksinäisyyttä. Hallitus on jo päättänyt toimista, joilla lievitetään koronarajoitusten aiheuttamia haittoja lapsille, nuorille ja perheille. Jokaisen nuoren oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan tulee tältä kannalta juuri oikeaan aikaan ja sen vaikutuksia on tarpeen seurata tiiviisti. 

Valtiovarainministeriön vastuulla on konkretisoida Marinin hallituksen talouden kestävyystiekartan toimia. Samalla otamme huomioon myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden. Uudistuksiin palataan tulevissa budjetti- ja kehysriihissä.  Tässä on mielessämme myös hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta niin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus varmistetaan ja eri-ikäiset voivat kokea Suomen hyväksi maaksi elää, oppia ja tehdä töitä.

Annika Saarikko
valtiovarainministeri
@AnnikaSaarikko