Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia vahvistetaan
Valtiovarainministeriön hankkeessa pyritään luomaan malleja, joiden avulla lapsibudjetointia ja toteumatietojen seurantaa voidaan toteuttaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hanke on osa lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa.
Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, hyvinvointialueen tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta, jolloin kohteena on lapsiin ja perheisiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seuranta.
”Lapsibudjetoinnin kehittäminen on nyt erittäin ajankohtaista, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. On tärkeä mahdollistaa tiedolla johtaminen niin, että pystymme arvioimaan, minkä verran lapsiin, nuoriin ja perheisiin on eri hallinnon tasoilla kohdennettu varoja ja millaisia vaikutuksia näillä panostuksilla on saatu aikaan. Kehitystyö mahdollistaa parhaimmillaan lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen johtamisen hallinnonaloista ja -tasoista riippumatta. Lapsibudjetoinnin kehitystyötä on tehty yksittäisissä kunnissa jo pitkään, mutta tarve laajemmalle keskustelulle on ilmeinen”, valtiosihteeri Maria Kaisa Aula sanoo.
Nyt käynnistyvä hanke on jatkoa valtiovarainministeriön aiemmalle hankkeelle, jossa työryhmä selvitti ja valmisteli lapsibudjetoinnin pilotointia valtion talousarviossa sekä teki ehdotuksia kuntia ja hyvinvointialueita koskien. Työryhmä piti hyvänä, että lapsibudjetointia edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta sekä kehitetään erityisesti toteumatietojen, kuten talous- ja toimintatietojen, seurantaa ja raportointia.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin hankkeen selvityshenkilöinä toimivat oululaiset Mika Penttilä ja Juha Aho. Selvityshenkilöt keräävät alkuun verkkokyselyllä tietoa lapsibudjetoinnista ja toteumatiedoista.
”Olemme Oulussa kehittäneet lapsibudjetointia yli kymmenen vuotta, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Lapsibudjetoinnin avulla voidaan tarkastella julkisten varojen käyttöä lapsiin kokonaisuutena, ei vain yksi toimiala kerrallaan. Yhteisellä analyysillä voidaan arvioida, onko resursointi riittävää suhteessa tarpeisiin ja kohdistuvatko varat sellaisiin toimiin, jotka vähentävät myöhempien, kalliimpien palveluiden tarvetta”, selvityshenkilö Mika Penttilä sanoo.
Kysely auki lapsibudjetoinnista kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille
Verkkokyselyyn toivotaan kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä vastauksia 29. maaliskuuta kello 18.00 mennessä. Kyselyn vastausten avulla pyritään lisäämään ymmärrystä lapsibudjetoinnin ja toteumatietojen seurannan nykytilasta ja kehittämiskohteista.
”Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toteumatietojen seuranta ja analyysi yli hallintokuntien lisää ymmärrystä päätösten ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Toivomme kyselyyn runsaasti vastauksia kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä, jotta saamme lisätietoa nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista”, kertoo selvityshenkilö Juha Aho.
Asiantuntijaselvitys luovutetaan valtiovarainministeriölle 31. elokuuta mennessä.
Lisätiedot:
Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, puh. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)gov.fi
Selvityshenkilö Mika Penttilä, puh. 044 703 9012, mika.penttila(at)ouka.fi
Selvityshenkilö Juha Aho, puh. 040 595 5375, juha.aho(at)ouka.fi
Erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, puh. 050 430 6416, heidi.jarvenpaa(at)gov.fi
Muutos 24.3.2022: Verkkokyselyn vastausaikaa on jatkettu neljällä päivällä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin ja toteumatietojen seurannan sekä raportoinnin selvityshanke
Kansallinen lapsistrategia
Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma
Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen – Työryhmän mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla