Hyppää sisältöön
Media

Lausuntokierros
Digitaalinen henkilöllisyystodistus parantaa omien henkilötietojen hallintaa

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.2.2022 16.15
Tiedote

Jatkossa jokainen saisi halutessaan passin tai henkilökortin rinnalle digitaalisen henkilöllisyystodistuksen älypuhelimeensa. Se mahdollistaisi asioinnin eri palveluissa kasvotusten ja verkossa sekä lisäisi yksityisyyden suojaa. Valtiovarainministeriö avasi lakimuutoksista lausuntokierroksen 21. helmikuuta.

Lausuntoja toivotaan laajasti eri sidosryhmiltä. Lausuntokierros on käynnissä 8. huhtikuuta saakka lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntokierroksella kommentteja pyydetään esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille. 

”Yhteiskuntamme palveluissa asioidaan yhä enemmän sähköisesti, ja siksi myös henkilöllisyystodistuksesta tulee digitaalinen. Suomi haluaa olla digitalisaation edelläkävijä, ja tämä on yksi osoitus siitä. Digitaalinen henkilöllisyystodistus helpottaa monella tavalla kansalaisten arkea ja rakentaa virtuaalista Suomea”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.

Digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta on hyötyä kansalaisille ja yrityksille

Digitaalinen henkilöllisyystodistus tekee kansalaiselle henkilötietojen osoittamisesta entistä tietoturvallisempaa, joustavampaa ja yhdenvertaisempaa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus olisi jokaisen suomalaisen saatavilla, ja se olisi riippumaton esimerkiksi palveluntarjoajista tai maksullisista asiakassuhteista. Asiointitilanteessa henkilö voisi jatkossa entistä paremmin itse päättää, mitä tietoja jakaa. Esimerkiksi kaupassa ikää tarkistettaessa olisi mahdollista näyttää vain ikä koko henkilötunnuksen sijaan. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntäjän ei olisi mahdollista seurata, miten sitä käytetään.

Digitaalisella henkilöllisyystodistuksella olisi hyötyä myös yrityksille. Esimerkiksi asiakkuuden avaamisprosessit, jotka nykyisin vaativat asiakkaan läsnäoloa ja henkilöllisyystodistuksen näyttämistä, olisi mahdollista toteuttaa täysin digitaalisesti. Myös muun muassa kaupan alan toimijoille digitaalinen henkilöllisyystodistus tekee asiointitilanteesta helpomman. Digitaalinen henkilöllisyystodistus nopeuttaa asiakkaan tunnistamista esimerkiksi tilanteissa, joissa järjestelmiin tarvitsee kirjata tietoja henkilöstä, ja vähentää näppäilyvirheiden mahdollisuutta. 

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ehtona on passi tai henkilökortti

Poliisi myöntäisi digitaalisen henkilöllisyystodistuksen henkilöille, joilla on suomalainen passi tai henkilökortti. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi älypuhelimessa mobiilisovelluksena. Digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle ei ole ikärajaa, ja alle 15-vuotiaat voisivat saada sen huoltajan suostumuksella. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on vapaaehtoinen, ja tavalliset henkilökortit toimivat jatkossakin normaalisti. 

Jos henkilö ei halua tai voi käyttää digitaalisen henkilöllisyystodistuksen mobiilisovellusta, hän voisi ottaa käyttöön julkisen hallinnon palveluihin tarkoitetun tunnistusvälineen. Sillä olisi mahdollista tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Tunnistusvälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto.

Lisäksi ulkomaalaisten olisi mahdollista ottaa käyttöön digitaalinen asiointiväline, joka mahdollistaa henkilötietojen osoittamisen sähköisessä asioinnissa aiempaa helpommin. Sen edellytyksenä on ulkomaalaisen viranomaisen myöntämä virallinen matkustusasiakirja. Asiointivälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto. 

Digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan myöhemmin laajentaa EU:n digitaaliseksi lompakoksi

Myöhemmin digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan kehittää osaksi EU:n tuoreen lainsäädäntöehdotuksen edellyttämää eurooppalaista digitaalista lompakkosovellusta. Ehdotuksen mukaan jokaisessa EU-maassa tulisi vuonna 2024 ottaa käyttöön lompakkosovellus, joka mahdollistaa asioinnin koko EU:ssa. Lompakkoon voisi sisältyä henkilötodistuksen tietojen lisäksi myös muita tietoja, kuten tieto ajo-oikeudesta.

”Käynnissä oleva valmistelu antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millainen eurooppalaisesta ratkaisusta muodostuu. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu ei mene hukkaan eikä ole ristiriidassa EU-valmistelun kanssa”, ministeri Paatero korostaa. 

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu on osa hallitusohjelmaa, jossa tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa digitalisaation ja teknologian kärkimaana sekä kehittää toimivia tunnistusratkaisuja.  Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteuttamiseen on valtion budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään lausuntopalautteen pohjalta ja hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle syksyllä 2022. 

Lisätietoja: 
Tietohallintoneuvos Maria Nikkilä, valtiovarainministeriö, puh. 029 553 0514, maria.nikkila(at)gov.fi