Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen henkilöllisyyden hankkeesta

Olemme keränneet tälle sivulle kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen henkilöllisyyden hallitusohjelmahankkeesta.

Mikä on digitaalisen henkilöllisyyden hanke?

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja tuotetaan tarvittavat ratkaisut, joiden avulla valtion rekisteröimä identiteetti voidaan toteuttaa digitaalisena henkilöllisyystodistuksena. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen tulee olla mahdollisimman laajasti ja syrjimättömästi koko väestön saatavilla henkilön iästä tai fyysisistä rajoituksista riippumatta. 

Miksi digitaalista henkilöllisyyttä kehitetään juuri nyt?

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on edistää toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä. Hallitusohjelmassa on lisäksi nostettu esiin henkilön mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan sekä riittävät tukipalvelut sähköisten julkisten palveluiden käyttöön yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. 

Digitaalisen henkilöllisyyden hanke toteutetaan vuosina 2020-2023 ja sen ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriön JulkICT-osasto. Hanketta on valmisteltu keväällä 2019 julkaistun Väestörekisterikeskuksen (nyk. Digi- ja väestötietovirasto) tunnistusratkaisuja koskevan selvityksen pohjalta.

Voinko itse vaikuttaa, mitä tietoja minun digitaalisesta henkilöllisyydestäni käy ilmi?

Digitaalinen henkilöllisyystodistus pitää sisällään samat henkilötiedot kuin fyysinen henkilökortti tai passi, mutta tavoitteena on myös mahdollistaa laajempi tietojoukko, esimerkiksi ajantasainen osoitetieto tai erilaiset viranomaisluvat. Jos kansalainen jakaa yksittäisiä tietoja, esim. ikänsä, sitä pyytävälle toiselle osapuolelle, tämä tapahtuu suostumuksesta. 

Tarvitaanko luottamusverkoston eli pankkitunnusten ja teleoperaattorien tarjoaman mobiilivarmenteen rinnalle enää mitään valtion tarjoamaa lisää? Aikooko valtio tulla nyt kilpailulle markkinalle?

Hallitusohjelmaan kuuluvan hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisella menetelmällä. 

Pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen käyttämisen ongelma on, että ne ovat sidottu tunnusten myöntäjän asiakkuuteen, eikä kaikilla ole ollut tosiasiallisesti tasaveroisia mahdollisuuksia saada niitä. Nykyinen järjestelmä on ehkä ollut hyväksyttävä niin kauan kuin sähköinen asiointikanava on ollut vaihtoehtoinen ja täydentävä. Tänä päivänä maailma on kuitenkin niin digitalisoitunut, että mahdollisuus luotettavaan sähköiseen tunnistautumiseen alkaa olla edellytys täysipainoiselle osallisuudelle yhteiskunnassa. Sähköisen tunnistautumisen välineiden tulee tämän vuoksi olla saatavilla jokaiselle ja ilman, että niiden saatavuus on sidoksissa mihinkään asiakkuuteen. 

Digitaalisen henkilöllisyyden hanke ei kuitenkaan poista tarvetta vahvan sähköisen tunnistamisen palveluille, joita tarjoavat esimerkiksi pankit ja mobiilioperaattorit.

Mikä luottamusverkoston kohtalo on jatkossa?

Luottamusverkostossa toimiva vahvan sähköisen tunnistamisen palvelu tai välityspalvelu voi hyödyntää hankkeessa syntyvää ratkaisua asiakkaidensa henkilöllisyyden todentamiseen sekä fyysisessä että sähköisessä asioinnissa.

Digitaalinen henkilöllisyys kehittyy EU:ssa ja kansallisista tarpeista lähivuosina voimakkaasti. Käyttökohteet eivät enää jatkossa ole pelkästään sähköistä kirjautumista johonkin sähköiseen palveluun, vaan tarve osoittaa sähköisesti henkilön yksittäisiä tietoja valtion rekisteristä tai yksityisten toimijoiden asiakasrekistereistä kasvaa. Tämä voi vaikuttaa luottamusverkostossa tunnistuspalveluina toimivien yritysten toimintaan.

Mitä valtion takaaman digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen maksaa? Entä ylläpito?

Hankkeen toteutuksen kustannukset ovat verrattavissa siihen, minkä valtio maksaa yksityisen sektorin tuottamille luottamusverkoston tunnistuspalveluille 2-3:ssa vuodessa. Tavoitteena on, että 5 vuoden tarkastelujaksolla hanke on maksanut itsensä, jos nykyistä vuosittaista kulurakennetta pidetään vertailulukuna. Tämä siitäkin huolimatta, että henkilöllisyyden todistamisen käyttötapaukset sisältävät myös fyysisen käyntiasioinnin. 

Tulisiko digitaalinen henkilöllisyys kaikille? Olisiko minulla yhä käytössä passi, henkilökortti ja ajokortti? 

Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulisi passin ja henkilökortin rinnalle uudeksi henkilöllisyystodistukseksi. On lopulta henkilön oma päätös, tarvitseeko hän henkilöllisyyden osoittamisen välinettä vai ei. Maksuttoman digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi myös hankkia ilman, että hankkii samalla jatkossakin maksullisen passin, henkilökortin tai ajokortin.

Jos minulla on puhelimessani mobiili henkilöllisyystodistus, mitä tietoja palvelu kerää minusta?

Järjestelmään syntyy samanlaista lokitietoa virhetilanteiden selvittämistä varten, kuin mitä syntyy esimerkiksi Suomi.fi palveluissa, kun henkilö kirjautuu julkishallinnon palveluihin

Miten toimin, jos puhelin häviää tai voiko joku toinen käyttää mobiilia henkilöllisyystodistustani?

Mobiilin henkilöllisyystodistuksen sovelluksen avaaminen tullaan suojaamaan tietoturvallisella tavalla ja rekisterin pitäjä (esimerkiksi poliisi) pyytää todennäköisesti käyttäjää vielä tunnistautumaan rekisterin pitäjälle, ennen kuin henkilö voi osoittaa henkilöllisyytensä tietoja.  Puhelimen hävitessä tulee siitä tehdä ilmoitus välittömästi vastaavasti kuin kadonneesta passista.

Ketkä ovat mukana digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa? Onko hankkeessa tehty yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa?

Hanke on valtiovarainministeriön hanke ja siihen osallistuvat muun muassa Poliisihallitus ja Digi- ja väestötietovirasto. 

Yksityinen sektori nähdään hankkeen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina. Vaikka hankkeen ”asiakas” on identiteettiään hallinnoiva palveluissa asioiva luonnollinen henkilö, lopulta nykyisten ja uusien asiointipalveluiden helpompi käyttö ja uudet innovatiiviset palvelut takaavat hankkeen onnistumisen. Tämä voidaan saada aikaan vain tekemällä yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa.