Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmius

Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimuksia on uudistettu kansainvälisen finanssikriisin seurauksena useaan otteeseen. Globaali muutosagenda laadittiin Baselin komiteassa ja joka sittemmin EU:ssa toimeenpantiin EU:n luottolaitosdirektiivin (2013/36/EU) ja EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU) N:o 575/2013 säätämisen myötä. Kansallisesti sääntelyuudistus saatettiin voimaan luottolaitoslailla (610/2014) sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetulla lailla (699/2004).

Luottolaitoksia koskevan sääntelyn tavoitteena on parantaa pankkien taloudellista asemaa vahvistamalla niiden vakavaraisuus- ja likviditeettiasemaa sekä riskienhallintaa. Samalla se parantaa tallettajien ja pankin muiden velkojien oikeuksien turvaamista rajoittamalla pankkien velkavipua sekä korottamalla oman pääoman vähimmäisvaatimuksia ja maksuvalmiuspuskureita. Lisäksi paketissa uudistettiin säännösten rikkomisesta tai laiminlyönnistä määrättäviä hallinnollisia seuraamuksia, luottolaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä sekä palkitsemista koskevaa sääntelyä.

Luottolaitosdirektiivi (CRD IV) myöhempine muutoksineen (CRD V) kattaa liiketoiminnan aloittamista, toiminnan järjestämistä ja palvelujen tarjontaa koskevat yleiset vaatimukset sekä valvontaa, hallinnollisia seuraamuksia ja luotettavaa hallintoa koskevat vaatimukset. Luottolaitosdirektiivi sisältää myös lisäpääomavaatimuksia koskevat säännökset.

EU:n vakavaraisuusasetus (CRR) myöhempine muutoksineen (CRR II) on Suomessa suoraan voimassa olevaa oikeutta. Vakavaraisuusasetus käsittää muun muassa omien varojen ja vähimmäisvakavaraisuusvaatimusten laskentaa, maksuvalmiutta, vähimmäisomavaraisuusastetta sekä suuria asiakasriskejä koskevat säännökset.

EU:n vakavaraisuusasetusta täydentävät Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) valmistelemat ja EU-komission päätöksinä tai asetuksina annettavat tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit (2-tason sääntely), jotka myös ovat suoraan sovellettavaa oikeutta. EBA ylläpitää yhteistä sääntökirjaa (Single Rule Book), joka sisältää luottolaitosdirektiivin ja EU:n vakavaraisuusasetuksen tulkintaohjeiden ohella EBA:n laatimat ja komission hyväksymät tekniset standardit ja EBA:n ohjeet.

Kansallinen pankkeja koskeva sääntely käsittää edellä mainittujen ohella myös seuraavat säädökset:

Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista (1501/2001)

Säästöpankkilaki (1502/2001)

Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista (1504/2001)

Laki hypoteekkiyhdistyksistä (936/1978)

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010)

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022)

Euroopan komissio antoi marraskuussa 2015 tiedonannon, jossa luetellaan toimenpiteitä pankkisektorin riskien vähentämiseksi. 

Lokakuussa 2021 komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi pankkipaketiksi. Paketilla on tarkoitus voimaansaattaa Basel III -standardien viimeinen vaihe EU:ssa, tehostaa pankkivalvontaa erityisesti kolmansien maiden luottolaitosten sivuliikkeiden osalta sekä tuoda kestävyystekijöiden (ESG) huomiointi osaksi luottolaitosten riskienhallinnan kehikkoa. Paketista saavutettiin yleisnäkemys Euroopan neuvostossa marraskuussa 2022. Lainsäädäntöneuvottelut jatkuvat tämän jälkeen neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välisissä trilogineuvotteluissa.

Lisätietoa:

Finanssivalvonta

EKP:n pankkivalvontasivut

Komission tiedonanto

Komission ehdotus uudeksi pankkipaketiksi (2021)