Budjettipäällikkö Mika Niemelä:
Lukuja vaalikauden sopeutuksesta
Kuinka paljon hallitus on toimillaan vahvistanut julkista taloutta? Hallitus on toteuttanut kautensa aikana suuren sopeutuskokonaisuuden velkaantumisen taittamiseksi. Hallitus on toisaalta myös reagoinut talouspolitiikallaan vaikeaan taloustilanteeseen ja turvallisuusympäristön myllerrykseen. Kysymykseen voikin tarjota useamman vastauksen riippuen siitä, missä laajuudessa ja millä aikajänteellä toimien vaikutuksia tarkastellaan.
Hallitus päätti hallitusohjelmassaan toimenpidekokonaisuudesta, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti noin 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Hallituskauden aikana tehtyjen lisätoimenpiteiden myötä julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden taso on noussut noin 10 miljardiin.
Tästä 10 miljardin euron kokonaisuudesta suoria julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavia menoleikkauksia ja veronkiristyksiä on yhteensä 6,5 miljardia euroa. Tämän lisäksi kokonaisuuteen sisältyy sopeutustoimia, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä taloutensa vahvistamiseksi (noin 0,9 miljardia euroa). Lisäksi hallitus on päättänyt työllisyyttä lisäävistä toimista (2,5 miljardia euroa) sekä korvaavista säästöistä, jos on osoittautunut, että jotkut päätetyistä säästöistä eivät olisi toteutumassa.
Hallituksen päättämien toimien mittaluokka on suuri. Ne eivät kuitenkaan paranna julkisen talouden rahoitusasemaa lähellekään täysimääräisesti vielä hallituskauden loppuun mennessä.
Vuonna 2027 alijäämää kyllä pienentää valtion suorat sopeutustoimet (6,5 miljardia euroa), minkä lisäksi hyvinvointialueet ovat vahvistaneet talouttaan. Jää myöhemmin nähtäväksi, toteutuvatko hallitusohjelmaan sisältyneet hyvinvointialueiden omat sopeutustoimet täydessä mitassaan vuoteen 2027 mennessä. Heikko suhdannetilanne on puolestaan viivästyttänyt työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen hallituskauden jälkeiseen aikaan. Vaikutusten viivästyminen ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että hallitus on rakenteellisilla työllisyystoimilla lisännyt talouden kasvumahdollisuuksia suhdanteen käännyttyä ja vahvistanut siten julkisen talouden pidemmän aikavälin kestävyyttä.
Useat tekijät pienentävät sopeutuskokonaisuuden nettovaikutusta
Toimeenpantu 10 miljardin euron sopeutuskokonaisuus ei kaikilta osin huomioi vaalikauden aikana syntyneitä ja päätettyjä uusia toimia. Tämän myötä sopeutustoimien nettovaikutus vuonna 2027 jää alhaisemmalle tasolle.
Keväällä 2025 hallitus päätti mittavasta kasvupaketista, joka heikentää julkista taloutta vaalikauden aikana mutta jonka odotetaan tuottavan hedelmää pidemmällä aikavälillä. Lisäksi jotkut määräaikaiset panostukset syövät tehtyjen sopeutusten purevuutta väliaikaisesti vielä vaalikauden viimeisenä vuonna. Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma on keskeinen määräaikainen kokonaisuus, joka rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, jolloin se ei lisää velanottoa. Sen 0,8 miljardin euron menot heikentävät kuitenkin julkisen talouden rahoitusasemaa väliaikaisesti vuonna 2027. Toinen määräaikaisesti rahoitusasemaa heikentävä kokonaisuus on Suomen tuki Ukrainalle, joka on runsas 0,4 miljardia euroa vuonna 2027. Lisäksi osa hallituksen tekemistä sopeutustoimista on sellaisia, jotka vaikuttavat velanottoa vähentävästi, mutta eivät paranna rahoitusasemaa.
Edellä mainittujen seurauksena vaalikauden aikana tehdyt ja realisoituvat toimet vahvistavat rahoitusasemaa nettona arviolta noin 4 miljardilla eurolla vuonna 2027.
Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat myös muutokset sosiaaliturvamaksuissa kuten työttömyysvakuutusmaksussa. Edellä esitettyyn 4 miljardin euron arvioon näitä muutoksia ei ole sisällytetty, koska maksumuutoksiin vaikuttavat hallituksen toimien ohella muun muassa suhdanteen mukaan heiluva Työllisyysrahaston suhdannepuskurin varallisuusasema voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Jos muutokset sosiaaliturvamaksuissa huomioidaan, pienenee päätösperäisten toimien julkista taloutta vuonna 2027 vahvistava vaikutus julkisen talouden suunnitelmassa arvioidun mukaisesti noin 2,8 miljardiin euroon.
Varautuminen yllätyksiin toimii oivana ohjenuorana finanssipolitiikan tavoitetta asetettaessa
Isossa kuvassa hallitus on päättänyt mittavasta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta, talouskasvun edellytyksiä parantavista kasvutoimista sekä massiivisista turvallisuuteen liittyvistä panostuksista NATO-sitoumusten mukaisesti. Nämä turvallisuuteen liittyvät panostukset ovat suurin syy päätösperäisten toimien julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen vähenemiseen pitkällä aikavälillä.
Julkisen talouden pitkään jatkuneen heikon kehityksen kääntäminen ei tapahdu hetkessä. Suunta on ollut oikea ja työtä tulee jatkaa. Matkan varrella voi tulla myös meistä riippumattomia mutkia matkaan. Tällä vaalikaudella ulkoinen toimintaympäristö on ollut hyvin turbulentti. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, että voi todeta, että myös tulevilla vaalikausilla syntyy ennakoimattomia, ulkoisesta toimintaympäristöstä juontuvia menotarpeita. Minä heikkona ennustajana varautuisin näihin siinä kohden, kun seuraavien vaalikausien finanssipolitiikan mitoitusta asetetaan ja siitä päätetään.
Mika Niemelä
Budjettipäällikkö