Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Suomen julkinen talous on tienhaarassa – menoja on nyt pakko hillitä

Julkisen talouden vaikea tilanne vaatii tulevaisuudessa lisätoimia. Tilanteeseen vastatakseen valtiovarainministeriö asetti asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen. Tulevien vuosien kitulias kasvu ja yleisen korkotason nousu voivat kuitenkin vaatia myös ripeämpiä toimia. Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi, että hallitus joutunee todennäköisesti päättämään lisäsäästöistä jo ennen puoliväliriihtä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa, että julkisen talouden tilanne on kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan. Eduskunnassa keskusteltiin 22. marraskuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. 

"Tulevien vuosien kasvu on aneemista, ja yleisen korkotason nousu nostaa velanhoitokustannuksiamme. Suomi kohtaa hitaan kasvun samalla, kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi", ministeri Purra totesi.

Valtiovarainministeriö asetti 21. marraskuuta asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen. Purran mukaan voi kuitenkin hyvin olla, että hallitus joutuu päättämään lisäsäästöistä jo ennen puoliväliriihtä.

"Emme voi jatkaa velkaantumista tätä tahtia. Työryhmä arvioi työssään uusien säästötoimien lisäksi myös uusia rakennetoimia ja verotuksen roolia julkisen talouden tasapainottamisessa. Politiikkaa tehdään ajassa, ja meidän on kyettävä katsomaan myös tulopuolta. On toki luultavaa, että veronkorotukset eivät ole kitukasvuisen kansantalouden parasta polttoainetta. Mutta menojen leikkaaminenkin tuntuu olevan ainakin osalle ylivoimaisen vaikea ajatus."

Kehyksissä pysyminen edellyttää lisäsäästöjä

Hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvussa. Purra totesi, että valtiontalouden kehyksissä pysyminen edellyttää lisäsäästöjä.

"Samoin mahdolliset kompensaatiotoimet kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien osalta edellyttävät menojen leikkaamista muualta, mikäli valtiontalouden kehykset halutaan pitää ehjinä. Ja tämä hallitus haluaa pitää ne ehjinä."

Valtionosuuksien leikkaus liittyen sote-siirtolaskelmaan ei vaikuta ensi vuonna, sillä vaikutus jaksotetaan vuosille 2025–2027. Purra sanoi, että tämäkin on ylimääräistä kulua valtiolle. 

"Kehyksissä pysyminen on tärkeää, myös luottoluokittajien ja pääomamarkkinoiden silmissä. Emme palaa edellisen hallituksen toimintamalliin. Kehysmenettelyn merkitys korostuu korkean valtionvelan oloissa. Menoja on kerta kaikkiaan pakko saada hillittyä."  

Valtiovarainministeri Purra sanoi, että valtionvelan kasvamisen ohella valtion takausvastuut ovat nousseet huolestuttavan korkealle.

"Ken ottaa taakakseen, ottaa maksaakseen. Valtio ei muodosta tässä poikkeusta. Riskit voivat realisoitua, ainakin osittain. Valiokunta on kiinnittänyt valtion kasvaviin takausvastuisiin huomiota – ja syystä. Niitä on jo melkein 70 miljardia euroa. Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalla."

"Finanssipolitiikan linja on kuitenkin elvyttävää korkean inflaation oloissa. Kireämpi finanssipolitiikka olisi ainakin rakenteellisesti perusteltua, joskin hallitus seuraa aktiivisesti esimerkiksi rakennusteollisuuden tilannetta."

Hallituksen toimet eivät kasvata tuloeroja

Eduskunnassa keskusteltiin aiemmin tällä viikolla hallituksen toimien kokonaisvaikutusarvioista. Purra muistutti, että jo budjetin lähetekeskustelun yhteydessä hallitus julkaisi ensi vuoden vaikutusarviot, jotka on tehty virkavastuulla. 

"Niiden kertoma on hyvinkin maltillista: Jopa 85 prosenttia suomalaisista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot pysyvät suurin piirtein samana tai nousevat. Suuria, eli 10 prosentin tulonmenetyksiä, kohdistuu noin kolmelle prosentille. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ryhmiin, joilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä ja nostaa omia tulojaan."

"Tuloerot eivät hallituksen toimien vuoksi kasva juuri ollenkaan. Tätä voidaan kutsua tehokkaaksi talouspolitiikaksi – saamme sopeutettua julkista taloutta oleellisesti, ilman merkittävää kasvua tuloeroissa. Työllisyysvaikutukset ovat tässä tietenkin keskeisiä, ja siksi rakenteellisten uudistusten merkitys on valtava. Ihmiset ovat pääosin rationaalisia ja reagoivat taloudellisiin kannustimiin", ministeri jatkaa.

Riskitietoisuus on kasvussa

Valtiovarainministeri Purra kuvasi Suomen talouden olevan nyt tienhaarassa. 

"Riskitietoisuus on onneksi lisääntynyt, eikä vähiten korkotason vuoksi. Kasvaneet korkomenot ovat konkretiaa, ja se auttaa meitä poliitikkoja ymmärtämään, kuinka vakavassa paikassa olemme."

"Hyvinvointialueiden valtavat ja kasvavat alijäämät ovat keskeinen riskitekijä valtiontaloudelle ja kehyksissä pysymiselle. Joudumme miettimään tosissamme, miten alueiden ohjaus saadaan toimimaan ja miten valtion menoautomatiikkaa saadaan hillittyä. Alueilla tulee olla omakin vastuu taloudestaan."

Purran mukaan rakenteelliset toimet myös auttavat. 

"Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Korkea työllisyys ei kuitenkaan riitä, jos työn arvonlisä on matala. Tarvitsemme korkean teknologian kasvua ja vientiä. Julkiset menot rahoitetaan viime kädessä yksityisellä arvonlisällä ja yrittämisellä. Työpaikat syntyvät kannattavan liiketoiminnan myötä."

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi