Selvitys
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hallinnollista taakkaa kevennettävä
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamisen ja raportoinnin hallinnollista taakkaa olisi mahdollista keventää yhdistämällä hallinnon menettelytapoja. Tämä selviää valtiovarainministeriön 16. elokuuta julkaisemasta raportista.
Valtionavustustoiminnan kehittämishankkeessa on kartoitettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen liittyviä käytäntöjä. Tutkimusorganisaatioille myönnetään valtionavustusta ja yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta vuosittain arviolta 0,6 miljardia euroa. Hankkeen yhteydessä toimiva tutkimusjaosto ehdottaa rahoituksen hakemiseen ja raportointiin liittyvän hallinnollisen taakan keventämistä yhtenäistämällä hallinnon menettelytapoja.
Tutkimusjaoston kehittämisehdotusten toimeenpano tukee omalta osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitetta nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimusrahoitukseen liittyviä käsitteitä ja menettelytapoja on selkeytettävä
Tutkimusrahoitusta myönnetään perusrahoituksen lisäksi harkinnanvaraisina valtionavustuksina ja yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksena. Joissain tapauksissa tutkimusta hankitaan vastikkeellisesti tiettyyn kohdennettuun tarkoitukseen. Eri rahoitusmuotojen käsitteet ja niitä koskevat menettelytavat eivät ole kaikilta osin vastanneet toisiaan. Kehittämistarpeita kohdistuu myös EU-rakennerahastoihin sekä tutkimusrahoitusta koskevaa osaamiseen. Epäselvistä menettelytavoista ja ohjeistuksista aiheutuu kohtuutonta taakkaa rahoituksen hakijoille ja saajille.
Kokonaiskustannusmalliin luo edellytykset talousraportoinnin automatisoinnille
Kokonaiskustannusmallilla tarkoitetaan rahoitusmallia, jossa rahoitusta haetaan ja myönnetään toteutettavan hankkeen aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin rahoituksen saajan kustannuslaskennan käytäntöjen mukaisesti. Malliin siirtymistä on ehdotettu jo pitkään. Se on jo käytössä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa, jotka ovat merkittäviä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittajia.
Kokonaiskustannusmalli yhdenmukaistaa rahoitukseen liittyviä käytäntöjä ja vähentää erilaisiin rahoitusmalleihin liittyviä vaatimuksia. Kokonaiskustannusmalliin siirtyminen on myös edellytys talousraportoinnin automatisoinnille, joka edistää rahoittajien ja hakijoiden ja saajien tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sääntelytarpeet on huomioitava valtionavustuslakia uudistettaessa
Tutkimusjaoston raportin mukaan julkisen tutkimustoiminnan avustaminen perustuu pitkälti valtionavustuslakiin ja viranomaiskohtaisiin rahoituksen käytön rajoituksiin ja ehtoihin. EU:n valtiontukisäännöt vaikuttavat tutkimusorganisaatioille myönnettävien valtionavustusten valmisteluun ja myöntämiseen. Valtiotukisäännöksiä huomioivaa ja kaikille rahoittajille yhteistä julkiseen tutkimukseen liittyvää kansallista sääntelyä ei ole. Valtiovarainministeriössä pohditaan parhaillaan valtionavustuslain muutostarpeita. Nyt olisi ajankohtaista arvioida, miten tutkimusrahoituksen myöntämiseen liittyvistä menettelyistä tulisi säätää. Lisäksi tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien rahoittamista koskevat EU-säädökset tulisi huomioida valtionavustuslakia uudistettaessa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Ulla Suomela, puh. 0295 530 178, ulla.suomela(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Mikko Lehtonen, puh. 0295 160 197, mikko.lehtonen(at)gov.fi