Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2005 hyväksyttiin valtioneuvostossa

Seuraavassa eri hallinnonaloilla tärkeimmiksi koettuja asioita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kannalta vuonna 2005.

Tuomioistuinten käsittelyajat ovat lyhentyneet
Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat hallituskauden aikana lyhentyneet vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta lukuun ottamatta kaikissa oikeusasteissa. Erot yksittäisten tuomioistuinten välillä ovat kuitenkin edelleenkin suuria. Samoin yksittäisten asioiden kokonaiskäsittelyajat voivat olla kohtuuttoman pitkiä.

Säädösvalmistelun kehittämishankkeet ovat toistaiseksi johtaneet vain osittain käytännön tuloksiin. Säädösvalmistelun kehittäminen onkin pitkäjänteistä ja kaikkien osapuolten sitoutumista edellyttävää työtä.

Rikollisuustilanne on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Vankeja on nyt yli 40 % enemmän kuin viime vuosikymmenen lopussa. Vankimäärän kasvu vaikeutti vankien osallistumista uusintarikollisuutta ehkäisevään tavoitteelliseen toimintaan. Sen sijaan rangaistusajan suunnitelma laadittiin lähes kaikille yli kahden vuoden vankeustuomiota suorittavalle vangille.

Ulosoton perintätulos kohosi 657 miljoonaan euroon, joka ylitti tavoitteen 11 prosentilla.

Kansalaisten turvallisuuden varmistamistyötä jatkettiin määrätietoisesti. Talousrikostorjunta oli yhtenä poliisitoiminnan painopistealueena. Raskaan liikenteen valvonnan tehostamiseksi sisäasiainministeriö määritteli valvonnan painopistealueet. Samalla valvontaa lisättiin, koulutusta tehostettiin ja yhteistyötä tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa tarkennettiin. Suomen rajavalvontajärjestelmän arvioitiin olevan Schengen-alueen parhaimmistoa.

Koulutustaso on edelleen noussut
Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi toukokuussa tavoitteenaan vahvistaa nykyisin kuntien vastuulla olevien palvelujen rakenteellista ja taloudellista perustaa. Arviointien mukaan aluekehitysohjelmilla on saatu positiivisia vaikutuksia yrittäjyyden lisääntymiseen, osaamistason nousuun ja työllisyyteen.

Suomalaisten koulutustaso on jatkuvasti noussut. Perusopetuksesta jatkaa välittömästi toisen asteen koulutukseen jo 95 % oppilaista, mutta ylioppilaiden siirtyminen korkeakouluopintoihin on edelleen hidasta. Peruskoulujen määrän vähenemisestä huolimatta perusopetuksen saavutettavuus ei ole heikentynyt. Yliopistojen lisääntyneet tutkintomäärät ovat turvanneet korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Tutkimustoimintaan suunnatuilla lisäpanostuksilla on vahvistettu kansallista osaamispohjaa ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Taiteeseen ja kulttuuriin sekä liikuntaan ja nuorisotyöhön on suunnattu lisämäärärahoja raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (ns. jakosuhdelain) mukaisesti. Lisämäärärahat ovat mahdollistaneet toimintojen määrällisen ja laadullisen kasvun sekä vaikuttavuuden paranemisen.

Vuonna 2005 Suomi säilytti asemansa kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla sijoittuen muun muassa World Economic Forumin vertailussa ensimmäiseksi kasvukilpailukyvyssä ja toiseksi business-kilpailukyvyssä. Valtion yritysomaisuuden hoidossa saavutettiin yleisesti hyvä tulos ja vuoden 2005 tuloksen perusteella valtiolle maksettavat osinkotulot kohosivat yli 1,3 miljardiin euroon.

Yli kolmanneksella kotitalouksista on digisovitin
Vuoden 2005 aikana laajakaistaliittymien määrä kasvoi noin 0,8 miljoonasta liittymästä 1,2 miljoonaan liittymään. Tällä hetkellä noin puolella maamme kotitalouksista on laajakaistayhteys. Kaikkiaan käytössä olevista internetyhteyksistä jo neljä viidesosaa on nopeita laajakaistayhteyksiä.

Kotitalouksista yli kolmasosa oli hankkinut vuoden 2005 loppuun mennessä digitaalisten televisiolähetysten seuraamiseen tarkoitetut vastaanottimet (digisovittimet).

Kansallinen tietoturvastrategia etenee hyvin pääpainopistealueinaan tietoturvalliset palvelut, kansallinen tietoturvatilannekuva sekä tietoturvatietoisuus. Keskeinen painopistealue on ollut tietoturvauhkien vähentäminen ja esimerkki onnistuneista toimenpiteistä on mm. roskapostin väheneminen suodatusmenetelmien ansiosta.

Pääteiden rakenteellinen kunto säilyi ennallaan ja päällysteiden kunto parani. Rataverkon kunto säilyi ennallaan. Mittavista infrastruktuurin kehittämishankkeista valmistuivat kertomusvuonna Kehä III Lentoasemantie—Tikkurila, E18 Lohja—Lohjanharju, vt 4 Jyväskylä—Kirri, vt 4 Lahti—Heinola, vt 5 Joroinen—Varkaus ja vt 8 Raision kohta.

Joukkoliikenteen suosiota etenkin kaupunkiseuduilla on pyritty edistämään. Kertomusvuonna hyväksyttiin työsuhdematkalippujärjestelmän toteuttaminen vuoden 2006 alusta.

Vuonna 2005 laadittiin Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi toimenpideohjelma, jossa korostetaan logistiikan merkitystä kilpailukykytekijänä. Ohjelmassa esitetään 35 toimenpidettä, jotka liittyvät ennen kaikkea osaamiseen, markkinoihin, yhteyksiin ja kansainväliseen edunvalvontaan.

Vuonna 2005 valmistui uusi liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka pohjalta hallitus myöhemmin teki liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen, joka sisältää toimenpiteitä onnettomuuksien vähentämiseksi: mm. pääteiden kohtaamisonnettomuudet, jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet, päihteistä johtuvat onnettomuudet sekä onnettomuudet ammattiliikenteessä. Tasoristeysonnettomuuksien osalta tavoitetta (enintään 40) ei saavutettu vaan niiden määrä kasvoi (yhteensä 64, vuonna 2004 52).

Haasteina alkoholin haittavaikutukset ja väestön lihominen
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla suurimpia yhteiskunnallisia saavutuksia olivat eläkeuudistuksen asteittainen voimaantulo ja sitä myötä tapahtuva eläkkeelle siirtymisiän nouseminen, väestön terveydentilan ja toimintakyvyn kohentuminen, terveyspalvelujen aiempaa parempi saatavuus ja sairaaloiden hoitojonojen lyhentyminen sekä toimeentulotuen tarpeen vähentyminen.

Syntyvyys pysyi hyvänä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistettiin monin toimin. Haasteiksi ovat nousseet lisääntynyt alkoholin käyttö ja sen aiheuttamat haittavaikutukset, väestön lihominen, työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys, lastensuojelutarpeen lisääntyminen sekä yksinhuoltajaperheiden toimeentulo-ongelmat. Ne uhkaavat lisätä syrjäytymisriskiä sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja.

Rakenteellinen työttömyys laski – rekrytoinnissa ongelmia
Vuonna 2005 työllisyyden kehitys parani merkittävästi. Työpaikkojen määrä lisääntyi 35 000:lla. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi 67,2 prosentista 68,0 prosenttiin. Työllisten määrä lisääntyi eniten yli 55-vuotiailla kuten edellisenäkin vuonna. Työllisyyden kasvu vanhemmissa ikäryhmissä selittyy suurelta osalta työssä olevien pidentyneellä pysymisellä työelämässä, sillä ikääntyvien työttömien työnhakijoiden määrä ei ole vähentynyt.

Suotuisan taloudellisen tilanteen sekä kehitettyjen palvelutoimenpiteiden myötävaikutuksella rakenteellinen työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2005. Vuonna 2005 vaikeasti työllistyviä oli keskimäärin 161 800, mikä oli 5 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikeasti työllistyvistä pääosa, arviolta noin 100 000, on hyvässä työiässä olevia henkilöitä, joiden olisi tarpeen olla työvoimassa vielä tulevalla vuosikymmenellä. Vaikeasti työllistyville sopivia työpaikkoja on ollut niiden tarvetta vähemmän.

Työnantajien rekrytointiongelmat kääntyivät kasvuun. Kertomusvuonna 27 prosentilla toimipaikoista oli rekrytointiongelmia. Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus parani selvästi vuonna 2005. Vuonna 2005 ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittaneista oli työttömänä kolme kuukautta koulutuksen jälkeen keskimäärin 37,4 prosenttia. Työnvälityksen palveluihin on panostettu perustamalla työvoiman palvelukeskuksia.

Ympäristön suojelu etenee
Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi selvitettiin keinoja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseksi tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa sekä ympäristökasvatusta edistämiseksi ja ympäristöteknologiaan perustuvan tuotannon ja osaamisen lisäämiseksi.

Ympäristöverotuksen kehittämiseksi selvitettiin jäteveron vaikuttavuutta, typen oksideja koskevan verotuksen käyttökelpoisuutta sekä sähkölämmitysveron käyttöönoton edellytyksistä.

Eri suojeluohjelmiin sisältyvistä luonnonsuojelualueista oli vuoden 2005 lopussa toteutettu kolme neljäsosaa.

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on hidastunut ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennekysymykset ovat olleet painotetusti esillä sekä maakuntakaavoituksen että kuntakaavoituksen ohjauksessa.

Kasvukeskusten pientalo- ja asuntotuotantoa edistettiin laajentamalla kunnallistekniikka-avustuksen käyttöaluetta myös Helsingin seudun ulkopuolisiin kasvukeskuksiin.

Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2005 sisältää valtion tilinpäätöksen, tiedot valtiontalouden hoidosta, talousarvion noudattamisesta sekä valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksestä. Valtion tilinpäätöskertomukseen sisältyvät myös valtioneuvoston vastaukset eduskunnan talousarviolausumiin sekä tilimuistutuskertomus.

Tilinpäätöskertomus sisältää lisäksi valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toiminnan, talouden ja tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista.

Valtion tilinpäätöksestä on annettu erillinen tiedote 25.4.2006 (www.vm.fi).
Valtioneuvoston controllerin arviointi- ja vahvistuslausumasta tilinpäätöskertomukseen on erillinen tiedote (www.vm.fi).

Lisätietoja:
Budjettineuvos Helena Tarkka, puh. (09) 160 34876