Finanssineuvos Markku Nissinen ja erityisasiantuntija Teija Kauhanen
Valtionosuusjärjestelmässä tulojen tasauksella turvataan peruspalvelujen järjestämistä koko maassa
Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tällä hallituskaudella. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on olennainen osa valtionosuusjärjestelmää. Sillä turvataan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Tulojen tasaus muodostaa noin kolmanneksen peruspalvelujen valtionosuuden kokonaisuudesta vuonna 2024 eli runsaat 800 miljoonaa euroa.
Valmistelussa arvioidaan tasaukseen sisältyviä verotuloja ja tasauksen prosenttirajoja
Tasausjärjestelmän tarkoitus on tasata valtionosuuksilla kuntien tulopohjassa olevia eroja, jotka aiheutuvat kuntien kesken epätasaisesti jakautuvista verotuloista.
Kun verotuloihin perustuvaa tasausjärjestelmää kehitetään, on huomioitava erityisesti kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin, mitä verotuloeriä tasauksen laskentaperusteisiin sisällytetään. Nykyisin tasauksessa huomioidaan kunnallisvero ja yhteisövero täysimääräisinä. Kiinteistövero sisältyy tasauksen laskentaan 50 prosentin osuudella lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, josta huomioidaan vain ydinvoimalaitosten kiinteistövero.
Toisaalta on arvioitava, onko tarvetta muuttaa tasaukseen sisältyviä prosenttirajoja. Ne koskevat tasausrajaa sekä tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja.
Käynnissä olevassa valtionosuusuudistuksessa verotuloperusteiden pohdinta kohdistunee erityisesti kiinteistöveroon. Valmistelussa on tarkasteltu voimalaitosten, erityisesti tuulivoima- ja aurinkovoimalaitosten kiinteistöveron mahdollista sisältymistä tasauksen laskentaperusteisiin. Näihin liittyy jonkin verran väärinymmärryksiä.
Voimalaitoskunnilla on huomattava etu nykyisessä tasausjärjestelmässä
Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun ko. kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa. Mutta erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaa rakentaneet tai rakennuttavat kunnat ovat tuoneet esille myös sen, että rakentaminen vähenisi, jos vero tuodaan tasauksen piiriin. Lisäksi tällä vaarannettaisiin vihreän siirtymän kehitystä. Toisaalta on alueita, joissa ei nykyisellään ole sallittua rakentaa tuulivoimaa ja tämän vuoksi verotulokertymä jää alhaisemmaksi eikä hyötyä tule myöskään tasauksen kautta.
Voimalaitosveron jättäminen tulojen tasauksen laskentaperusteiden ulkopuolelle tarkoittaisi sitä, että kuntien verotulot sisältyvät osittain hyvin poikkeavasti tasauksen laskentaan. Alimmillaan kunnan kaikista laskennallisista verotuloista huomioidaan vain 53 prosenttia tasauksen laskentaperusteissa. Koko maan keskimäärä on hieman yli 90 prosenttia. Kunnat ovat tällä tavoin hyvin eri asemassa keskenään tasauksen näkökulmasta.
Useat voimalaitoskunnista ovat keskimääräistä korkeamman laskennallisen verotulon kuntia. Siitä huolimatta niille myönnetään nykyperustein keskimääräistä heikomman tulotason kunnille tarkoitettua verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauslisää. Tämä etu tulee näille kunnille nimenomaan voimalaitosveron jättämisestä kokonaan tasauksen ulkopuolelle (pl. ydinvoimalat).
Verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen olisi mahdollista luoda menettely, jossa jonkin asteinen kiinteistöveron laajennus tasauksessa ei vaarantaisi kannusteita kaavoittaa tuuli- ja aurinkovoimalle.
Jatkossa, kun erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen lisääntynee entistä enemmän, joillakin pienemmillä kunnilla voisi laskennallisessa tarkastelussa olla suuren asukaskohtaisen voimalaitosveron takia mahdollisuus alentaa kunnallisveroprosenttiaan merkittävästi. Tämä voimistaisi samalla kuntien välisten kunnallisveroprosenttierojen kasvamista.
Markku Nissinen
finanssineuvos
Teija Kauhanen
erityisasiantuntija
Kirjoittajat työskentelevät valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolla valtionosuusuudistuksen parissa.
Olemme kirjoittaneet verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta samansisältöisen artikkelin, jossa näkyy myös eri vaihtoehtojen vertailua.