VM:n hallinnonalan talousarvioehdotuksessa korostuu kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus

Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen vuodelle 2024 määrärahoja yhteensä 38,5 miljardia euroa, joka on 4,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta.

Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 64 prosenttia, kunnille maksettavien valtionapujen osuus 9 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15,5 prosenttia, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,8 prosenttia, energiaverotuen 0,2 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 prosenttia. Määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 2,6 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,5 prosenttia.

Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtion rahoitukseen ehdotetaan 24,6 miljardia euroa. Rahoituksessa on kasvua 4 miljardia euroa verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon.

​​​Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua selittää se, että noin 1,9 miljardia euroa alueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksettiin ennakollisesti jo valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta nostavat noin miljardilla eurolla lakisääteiset kustannustason ja palvelutason muutoksiin liittyvät korotukset. Hyvinvointialueiden rahoituspohjaan tehdään tasokorotus kunnilta siirtyvien kustannusten tarkentumisen perusteella. Vuonna 2024 alueille maksetaan myös vuoden 2023 rahoitusta korjaava kertaerä. Nämä nostavat rahoitusta hieman yli miljardilla euroa. Yliopistosairaalalisän rahoitusta lisätään noin 130 miljoonaa euroa uutena yleiskatteisen rahoituksen määräytymistekijänä.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,6 miljardia euroa, joka on 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuksien muutosta selittää pääosin se, että kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa siirtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset sekä kunnilta siirtyneet tulot ovat tarkentuneet. Siirtyneiden kustannusten ja tulojen erotus otetaan huomioon valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 676 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 43 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 11 miljoonaa euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja 6 miljoonan euron lisäys Tullin toiminnan teknologisen kyvykkyyden turvaamiseen.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 35 miljoonaa euroa.

Valtion virastojen palvelut

Valtion virastojen yhteisiin palveluihin ehdotetaan 72 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta.

Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 750 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat rakentamiseen, joka on valtion tehtävien kannalta tarpeellista, parantaa sisäolosuhteita, kasvattaa toimitilatehokkuutta ja turvaa viranomaisten toimintaedellytyksiä.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 134 miljoonaa euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 57 miljoonaa euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 4,6 miljoonaa euroa ja Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 64 miljoonaa euroa.

Julkisen hallinnon palveluiden edellyttämän vahvan sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 miljoonaa euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin ehdotetaan 71 miljoonaa euroa. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittämiseen ehdotetaan lisäyksenä miljoona euroa aluehallinnon uudistukseen.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,9 miljardia euroa, joka on 249 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden indeksikorotusten vaikutuksista.

Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 40 miljoonaa euroa.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,6 miljardia euroa, joka on 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2024 on EU:n rahoituskehyskauden 2021–2027 neljäs varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu Euroopan komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2024.

Budjettiesityksen valmistelu etenee

Valtiovarainministeriö julkaisi koko valtion budjettiehdotuksen 28. elokuuta. Ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat seuraavaksi ministeriöiden ja valtiovarainministeriön kahdenvälisillä neuvotteluilla, jotka pidetään 5.–6. syyskuuta. Myös valtiovarainministeriö neuvottelee oman hallinnonalan talousarvioehdotuksesta.

Hallitus kokoontuu 19.–20. syyskuuta neuvottelemaan vuoden 2024 talousarvioesityksestä budjettiriiheen. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 9. lokakuuta, kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Hallitusohjelman linjaukset sisällytetty kehysehdotukseen vuosille 2025–2027

Hallitusohjelman mukaiset tarkistetut kehysehdotukset vuosille 2025–2027 käsitellään samaan aikaan vuoden 2024 talousarvioehdotuksen kanssa. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.

Kehyskaudelle kohdistuu hallitusohjelman mukainen valtionhallinnon toimintamenosäästö, joka on valtiovarainministeriön hallinnonalalla 29,7 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 58 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Kehyskauden lisäysehdotukset liittyvät etenkin hallitusohjelman vaikutuksiin hyvinvointialueiden rahoituksessa.

Lisätietoja:
Talouspäällikkö Jan Holmberg, valtiovarainministeriö, p. 029 553 0156, jan.holmberg(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Jussi Lammassaari, puh. 029 553 0060, jussi.lammassaari(at)gov.fi (kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus)