Haku

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö ohjaavat hyvinvointialueita yhdessä. Tavoitteena on varmistaa asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus ja oikeus saada valtiolta lisärahoitusta, jos yksittäisen alueen rahoitus ei riitä palveluiden tuottamiseen ja asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet vaarantuvat.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion yleiskatteiseen laskennalliseen rahoitukseen. Alueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta.

Valmiuslaki Viranomaisten toimivaltuuksia poikkeusolojen aikana koskeva uusi valmiuslaki (1552/2011) tuli voimaan 1.3.2012. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oi...

Sosiaalinen kestävyys -teemaryhmän tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla tuetaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanoa.

Tekoälyn eettinen ohjeistus Julkisessa hallinnossa on kyse toimimisesta kansalaisten valtuutuksella, julkisilla varoilla ja kansalaisten eduksi. Tämä laillinen ja eettinen suhde kansalaisen, valtion ja virkahenkilön välillä on myös tekoälyn käytön...

Valtiovarainministeriö yhdessä muiden toimijoiden kuten virastojen ja kuntien kanssa edistää avointa hallintoa, koska kaikilla on oikeus saada tietoa ja osallistua yhteiskuntamme toimintaan ja sen kehittämiseen.

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useita eri digi- ja datasäädöksiä. Säädösten tavoitteena on luoda digitaalisesta toimintaympäristöstä mahdollisimman toimiva, turvallinen ja oikeudenmukainen.

Valtiovarainministeriö asetti syksyllä 2019 alueellistamisen uudistamisen strategiahankkeen, jonka tavoitteena oli laatia strategiset linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla.

Laki toteuttaa alueellistamislainsäädännön uudistamista koskevaa hallitusohjelman linjausta ja sen taustalla on vuonna 2020 julkaistu valtion alueellisen läsnäolon strategia.

Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.

Valtiovarainministeriö on asettanut neuvonantajaryhmän tukemaan kuntien normien keventämisen ja kokeilujen ohjelmaa.

29.4.2026 | Valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan kuntien tehtävien eriyttäminen lailla on perustuslain valossa mahdollista tietyin reunaehdoin. Selvityksen mukaan yhtenäiskuntamalli ei ole valtiosääntöinen velvoite.

3.3.2026 | Eduskunta käsittelee parhaillaan hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen joustoista annettua hallituksen esitystä (HE189/2025 vp). Tammikuun lopussa uutisoitujen, hyvinvointialueiden vuotta 2025 koskevien hyvien tilinpäätösarvioiden kääntöpuoli on se, että nykyisen lain mukaan 2025 kasvanut ylijäämä pienentää 2027 rahoituksessa maksettavaa jälkikäteistarkistusta. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos oli yli 400 miljoonaa odotettua parempi. 

Valtiovarainministeriö on asettanut 26.10.2023 työryhmän ja sihteeristön valmistelemaan kuntien normien keventämisen ja kokeilujen ohjelmaa. Työryhmän tehtäviä laajennettiin koskemaan myös kuntien olosuhteiden eriytymistä ja tapahtunutta tehtävien järjestämisen ja hoitamisen eriytymiskehitystä 16.10.2025 alkaen.

Kuntien tehtävät ja toiminta Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa. Kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain säätämällä siitä laissa. Lainsäädäntöön sisältyy lisäksi paljon velvoitteita s...

Valtioneuvoston päätös VM/2022/39

Valtioneuvoston päätös VM/2024/45

28.4.2026 | 31 /3 /2026 Kuntien erityisen toimialan tehtävien eriyttämisen oikeudelliset edellytykset ja mahdollisuudet Selvitys 31.3.2026 31 /3 /2026 TIIVISTELMÄ Valtiovarainministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan, onko perustuslain näkökulmasta o...

16.4.2026 | Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia ja saariston kehityksen edistämisestä annettua lakia. Rahoituslain keskeiset muutokset koskevat hallitusohjelman mukaisesti tarvemallin päivitystä ja kustannuskasvun hillintää hallitusohjelman mukaisesti.  Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.