Virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva ja kestävä Suomi”:
Julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro nostaa esiin keinot siihen, miten parannetaan hyvinvoinnin edellytyksiä, saadaan julkinen talous takaisin kestävälle pohjalle, uudistetaan julkista hallintoa ja palveluita sekä toteutetaan vihreä siirtymä tehokkaasti. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeasti.

Virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva ja kestävä Suomi” käsittelee tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Ministeriö julkaisi puheenvuoron 8. joulukuuta. 

Hyvin toimivana demokratiana, innovatiivisena taloutena ja mahdollisuuksien tasa-arvon maana Suomella on monessa suhteessa edellytykset olla erittäin hyvinvoiva yhteiskunta. Pitkäaikainen talouskehityksen ja julkisen talouden heikkous asettaa kuitenkin suomalaiset päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen.

Talouskasvun vauhdittaminen uudistusten avulla on välttämätöntä, mutta julkisen talouden nopeassa vahvistamisessa keskeinen rooli on suorilla sopeutustoimilla eli menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen osaltaan mahdollistaa vihreän siirtymän edistämiseksi vaadittavat investoinnit ja tuleviin kriiseihin varautumisen.

Julkisen talouden haasteet vaativat demokraattiselta järjestelmältä ja hallinnolta uudistumista ja sopeutumista, jotta se kykenee ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. Hallinnon palveluja ja rakenteita on tärkeää uudistaa, uusia teknologioita ottaa käyttöön ja toimintatapoja kehittää.

”Julkinen talous on mahdollista saada takaisin kestävälle pohjalle, mutta toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea kunnianhimoisilla uudistuksilla. Vielä nyt on mahdollista pitää huoli siitä, että Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta sekä meille että tuleville sukupolville”, valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen toteaa.   

”Kestävä talouspolitiikka vaatii rinnalleen uudistuvaa hallintopolitikkaa, joka toteuttaa kansalaisille ja yrityksille sujuvat palvelut. Avoin hallinto, kansalaisten osallisuus ja toimiva demokratia ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia, joiden avulla kansakunta on aiemminkin ratkonut vaikeita haasteita”, sanoo hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen.

Julkisen talouden kestävyys on mahdollista turvata

Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarve vahvistaa julkista taloutta on kasvanut niin suureksi, että sen vuotuista rahoitusasemaa on syytä eri tavoin kohentaa vähintään yhdeksän miljardin euron verran kahden seuraavan eduskuntavaalikauden aikana. Kuuden miljardin euron vahvistaminen tulevalla vaalikaudella ja kolmen miljardin euron vahvistaminen sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja myös kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen. 

Ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee. Julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.

Ilman uusia julkista taloutta vahvistavia päätöksiä julkisen velan suhde BKT:hen vuonna 2031 olisi noin 85 % eli vajaat 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdotetun vahvistamisohjelman toteutuessa. Suuremmaksi kasvanut velka lisäisi vuotuisia velanhoitokustannuksia lähes miljardilla eurolla. Velkasuhde ylittäisi 100 prosentin tason ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

”Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta. Tulevien vuosien kriisit voivat johtaa tilanteeseen, jossa on pakko tehdä äkillisiä päätöksiä merkittävistä säästöistä. On kuitenkin tiedossa, miten voimme välttää tämän riskin toimimalla ajoissa”, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo.  

Suomessa tarvitaan kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia 

Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta. Julkisen talouden tilan takia on syytä painottaa uudistuksia, joiden vaikutuksia tuottavuuteen ja työllisyyteen voidaan luotettavasti arvioida etukäteen. 

Työllisyyttä voidaan vahvistaa muun muassa uudistamalla työttömyysturvaa. Päivärahakauden enimmäiskesto voidaan sitoa työssäolon pituuteen ja lisäksi luopua erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista. Työllisyyden parantamisessa tarvitaan lisäksi työvoiman kotimaisen tarjonnan ja maahanmuuton lisäämistä sekä työkyvyn vahvistamista. 

Julkiset panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin auttavat tuottavuuden parantamisessa, kun ne tehdään tehokkaasti koko taloutta hyödyttäen. Erityisen suuri merkitys on lisäksi sillä, että onnistutaan parantamaan tuottavuutta julkisissa ja julkisesti rahoitetuissa palveluissa. 

Hallitusohjelman laatiminen on syytä aloittaa julkisen talouden tavoitteista

Hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman laatiminen ovat vaalikaudella ensimmäiset Suomen talouden tulevaisuutta viitoittavat askeleet. Ennen kuluvaa kautta hallitukset ovat noudattaneet itse itselleen asettamaa menokehystä, vaikka talouskehitys on ollut vaihtelevaa. Julkisessa taloudenpidossa auttaisi sääntökehikon vahvistaminen ja laaja sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin. 

Kun ilmenee tarvetta uusille julkisen vallan tehtäville ja menoille, ne on syytä rahoittaa priorisoimalla voimavarojen käyttöä eikä kasvattamalla kokonaismenoja.

Valtiontalouden menokehystä ei tule kiertää verotuksen keinoin 

Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä. Ilman uusia päätöksiä kokonaisveroasteen ennustetaan alenevan.

Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Työn verotuksen kiristyksiin tulee suhtautua pidättyväisesti ja ensisijaisesti etsiä verotulojen lisäyksiä muista kohteista. Alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti. Niiden korottaminen tai niistä luopuminen voikin olla perusteltua, kun on tarpeen kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Hyvinvointialueiden toiminta tulee vakauttaa 

Julkinen hallinto uudistuu, kun hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alussa. Lähivuosina on tärkeää vakauttaa hyvinvointialueiden toiminta ja tukea valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden toimivan yhteistyön ja luottamuksen syntymistä. Tarvitaan ennakoivaa ja pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää näkymää uudistuksista. 

Palvelujen turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä edellyttävät hyvinvointialueilta määrätietoista uudistamista alusta alkaen. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueiden taloudenpito pysyy laskennallisen rahoitusmallin raameissa. Myös rahoitusjärjestelmän ja talouden ohjausmallin toimivuus on tässä olennaista.

Hajanainen kuntarakenne ja kuntien eriytyminen haastavat yhdenvertaisten palvelujen järjestämistä. Tämä kyseenalaistaa mahdollisuuden jatkaa kuntapolitiikkaa ajattelulla, jossa kaikki kunnat hoitavat samoja tehtäviä. Tästä niin sanotusta yhtenäiskuntamallista irtautumista olisi mahdollista edistää vaiheittain kokeilemalla sitä esimerkiksi tehtäväkohtaisesti tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien tehtävien lisäämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti.

Julkista hallintoa on uudistettava pitkäjänteisesti 

Julkista hallintoa on tärkeää uudistaa, Toimintaa voidaan tehostaa muun muassa kehittämällä palveluita ja rakenteita, toimitilojen käyttöä, julkisia hankintoja ja automaatiota. Tehokkaasti toimiva julkinen hallinto vaatii investointeja digitalisaatioon. 

Digitalisointi itsessään aiheuttaa investointi- ja ylläpitokustannuksia mutta voi myös säästää kustannuksia, jos tehok¬kaampi tuottavuus saa aikaan säästöjä kokonaismenoissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin työtehtävien vähenemistä ja sitä kautta pienempää henkilöstömäärää. Tällainen automatisointi on käytännössä lähes ainoa digitalisaation muoto, joka saa aikaan konkreettista hallinnon kustannusten säästöä pidemmällä aikavälillä. 

Ihmiskeskeisellä palvelukehittämisellä on mahdollista luoda sujuvia, automaattisia digitaalisia palveluita, joilla varmistetaan hyvän hallinnon toteutuminen. Samalla tavoi¬tellaan sitä, että julkisia palveluita voidaan tuottaa kustannustehokkaammin. Tavoitteena on sujuvampi, saumattomampi ja kokonaisvaltaisempi palvelukokemus palvelujen käyttäjille eri elämäntilanteissa ja elinkaaren eri vaiheissa.

Julkisten palvelujen käyntiasioinnin määrät vähenevät merkittävästi. Siksi palveluita on koottava viranomaisten yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja digitaalisia palveluita kehitettävä. Näin pystytään varmistamaan julkisten asiointipalveluiden kattavuus. Tämä saa aikaan myös säästöjä valtion toimitilojen kustannuksissa. 

Valtion aluehallinnon kehittämisessä tulevalla vaalikaudella lähtökohtana on syytä edelleen pitää virastojen monialaisuutta. Tulee vakavasti harkita, että valtion aluehallinnon virastoja yhdistettäisiin.

Valtiolla, alueilla ja kunnilla on keskeinen rooli yhteiskunnan varautumisessa erilaisiin turvallisuusuhkiin. Huoltovarmuuden parantamiseksi tarvitaan muun muassa kyberturvallisuuden vahvistamista. 

Vihreä siirtymä on syytä toteuttaa nopeasti

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi talouden rakenteita on uudistettava nopeasti. Strategian tulee olla sellainen, että se mahdollistaa sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan että talouskasvun vauhdittamisen ja julkisen talouden vahvistamisen. On tärkeää, että vihreän siirtymän aikaansaamisessa käytetään kustannustehokkaita ohjauskeinoja, joilla saavutetaan siirtymän tavoitteet ja samalla tuetaan taloudellista hyvinvointia.

Velkakestävyyden tulee olla keskeinen tavoite kaikille EU:n jäsenmaille

EU:n talouspoliittinen integraatio on noussut keskusteluun suurten yhteisten ongelmien myötä. Integraation syventäminen edellyttäisi yhteisymmärrystä talouspoliittisen vallan ja vastuun kysymyksistä. Talouspolitiikan koordinaatiota voidaan parantaa finanssipolitiikan sääntöjä yksinkertaistamalla ja kansallista omistajuutta vahvistamalla.

Finanssipoliittinen suhdanteiden tasaus tulee olla jäsenvaltioiden vastuulla yhteisen valuutan vakauden varmistamiseksi. Velkakestävyyden varmistaminen on keskeinen tavoite kaikille jäsenmaille matalan talouskasvun ja kriiseissä merkittävästi kasvaneen julkisen velan tähden.

”Nousevien korkojen ympäristössä euron vakaus edellyttää jäsenvaltioilta velkakestävyyden vahvistamista. Tarvitaan sekä velan kasvun hillintää, että kasvupotentiaalin parantamista. Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistusten tulisi rohkaista jäsenvaltioita suurempaan omistajuuteen taloutensa kestävyydestä, mutta se edellyttää sääntöjen yksinkertaistamista. Päättäjillä on iso työsarka edessään uusista säännöistä sopimisessa ja niiden toimeenpanossa”, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen toteaa.

Virkamiespuheenvuoro on VM:n oma näkemys talous- ja hallintopoliittisen keskustelun tueksi

Virkamiespuheenvuoron avulla halutaan tarjota kansalaisille, poliitikoille ja sidosryhmille tietoa talous- ja hallintopolitiikan nykytilasta, haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Eduskuntavaalien alla keskustellaan näistä tärkeistä kysymyksistä, ja seuraava hallitus tekee niistä linjauksia ohjelmassaan. Haluamme puheenvuorollamme tukea talous- ja hallintopoliittista keskustelua. Vastaavia puheenvuoroja on julkaistu valtiovarainministeriössä vuoden 1991 vaaleista lähtien.

Valtiovarainministeriön visio on ”VM turvaa tulevaa”. Strategisena tavoitteenamme on varmistaa tulevien sukupolvien taloudelliset valinnan mahdollisuudet hyvinvoivassa oikeusvaltiossa.

Virkamiespuheenvuoro on laadittu ministeriön osastojen välisessä yhteistyössä. Kyse on virkakunnan asiantuntija-analyysistä ja arviosta. Kansan vaaleilla valitsemat päättäjät tekevät päätökset talous- ja hallintopolitiikan suunnasta. 

Lisätietoja:
Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, puh. 0295530 554, lauri.kajanoja(at)gov.fi
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, puh. 0295 530 199, susanna.huovinen(at)gov.fi
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, puh. 0295 530 021 leena.morttinen(at)gov.fi

Tutustu tarkemmin: Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot