Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva ja kestävä Suomi”:
Julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 8.12.2022 14.00
Tyyppi:Tiedote

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro nostaa esiin keinot siihen, miten parannetaan hyvinvoinnin edellytyksiä, saadaan julkinen talous takaisin kestävälle pohjalle, uudistetaan julkista hallintoa ja palveluita sekä toteutetaan vihreä siirtymä tehokkaasti. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeasti.

Virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva ja kestävä Suomi” käsittelee tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Ministeriö julkaisi puheenvuoron 8. joulukuuta. 

Hyvin toimivana demokratiana, innovatiivisena taloutena ja mahdollisuuksien tasa-arvon maana Suomella on monessa suhteessa edellytykset olla erittäin hyvinvoiva yhteiskunta. Pitkäaikainen talouskehityksen ja julkisen talouden heikkous asettaa kuitenkin suomalaiset päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen.

Talouskasvun vauhdittaminen uudistusten avulla on välttämätöntä, mutta julkisen talouden nopeassa vahvistamisessa keskeinen rooli on suorilla sopeutustoimilla eli menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen osaltaan mahdollistaa vihreän siirtymän edistämiseksi vaadittavat investoinnit ja tuleviin kriiseihin varautumisen.

Julkisen talouden haasteet vaativat demokraattiselta järjestelmältä ja hallinnolta uudistumista ja sopeutumista, jotta se kykenee ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. Hallinnon palveluja ja rakenteita on tärkeää uudistaa, uusia teknologioita ottaa käyttöön ja toimintatapoja kehittää.

”Julkinen talous on mahdollista saada takaisin kestävälle pohjalle, mutta toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea kunnianhimoisilla uudistuksilla. Vielä nyt on mahdollista pitää huoli siitä, että Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta sekä meille että tuleville sukupolville”, valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen toteaa.   

”Kestävä talouspolitiikka vaatii rinnalleen uudistuvaa hallintopolitikkaa, joka toteuttaa kansalaisille ja yrityksille sujuvat palvelut. Avoin hallinto, kansalaisten osallisuus ja toimiva demokratia ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia, joiden avulla kansakunta on aiemminkin ratkonut vaikeita haasteita”, sanoo hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen.

Julkisen talouden kestävyys on mahdollista turvata

Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarve vahvistaa julkista taloutta on kasvanut niin suureksi, että sen vuotuista rahoitusasemaa on syytä eri tavoin kohentaa vähintään yhdeksän miljardin euron verran kahden seuraavan eduskuntavaalikauden aikana. Kuuden miljardin euron vahvistaminen tulevalla vaalikaudella ja kolmen miljardin euron vahvistaminen sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja myös kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen. 

Ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee. Julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.

Ilman uusia julkista taloutta vahvistavia päätöksiä julkisen velan suhde BKT:hen vuonna 2031 olisi noin 85 % eli vajaat 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdotetun vahvistamisohjelman toteutuessa. Suuremmaksi kasvanut velka lisäisi vuotuisia velanhoitokustannuksia lähes miljardilla eurolla. Velkasuhde ylittäisi 100 prosentin tason ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

”Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta. Tulevien vuosien kriisit voivat johtaa tilanteeseen, jossa on pakko tehdä äkillisiä päätöksiä merkittävistä säästöistä. On kuitenkin tiedossa, miten voimme välttää tämän riskin toimimalla ajoissa”, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo.  

Suomessa tarvitaan kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia 

Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta. Julkisen talouden tilan takia on syytä painottaa uudistuksia, joiden vaikutuksia tuottavuuteen ja työllisyyteen voidaan luotettavasti arvioida etukäteen. 

Työllisyyttä voidaan vahvistaa muun muassa uudistamalla työttömyysturvaa. Päivärahakauden enimmäiskesto voidaan sitoa työssäolon pituuteen ja lisäksi luopua erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista. Työllisyyden parantamisessa tarvitaan lisäksi työvoiman kotimaisen tarjonnan ja maahanmuuton lisäämistä sekä työkyvyn vahvistamista. 

Julkiset panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin auttavat tuottavuuden parantamisessa, kun ne tehdään tehokkaasti koko taloutta hyödyttäen. Erityisen suuri merkitys on lisäksi sillä, että onnistutaan parantamaan tuottavuutta julkisissa ja julkisesti rahoitetuissa palveluissa. 

Hallitusohjelman laatiminen on syytä aloittaa julkisen talouden tavoitteista

Hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman laatiminen ovat vaalikaudella ensimmäiset Suomen talouden tulevaisuutta viitoittavat askeleet. Ennen kuluvaa kautta hallitukset ovat noudattaneet itse itselleen asettamaa menokehystä, vaikka talouskehitys on ollut vaihtelevaa. Julkisessa taloudenpidossa auttaisi sääntökehikon vahvistaminen ja laaja sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin. 

Kun ilmenee tarvetta uusille julkisen vallan tehtäville ja menoille, ne on syytä rahoittaa priorisoimalla voimavarojen käyttöä eikä kasvattamalla kokonaismenoja.

Valtiontalouden menokehystä ei tule kiertää verotuksen keinoin 

Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä. Ilman uusia päätöksiä kokonaisveroasteen ennustetaan alenevan.

Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Työn verotuksen kiristyksiin tulee suhtautua pidättyväisesti ja ensisijaisesti etsiä verotulojen lisäyksiä muista kohteista. Alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti. Niiden korottaminen tai niistä luopuminen voikin olla perusteltua, kun on tarpeen kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Hyvinvointialueiden toiminta tulee vakauttaa 

Julkinen hallinto uudistuu, kun hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alussa. Lähivuosina on tärkeää vakauttaa hyvinvointialueiden toiminta ja tukea valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden toimivan yhteistyön ja luottamuksen syntymistä. Tarvitaan ennakoivaa ja pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää näkymää uudistuksista. 

Palvelujen turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä edellyttävät hyvinvointialueilta määrätietoista uudistamista alusta alkaen. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueiden taloudenpito pysyy laskennallisen rahoitusmallin raameissa. Myös rahoitusjärjestelmän ja talouden ohjausmallin toimivuus on tässä olennaista.

Hajanainen kuntarakenne ja kuntien eriytyminen haastavat yhdenvertaisten palvelujen järjestämistä. Tämä kyseenalaistaa mahdollisuuden jatkaa kuntapolitiikkaa ajattelulla, jossa kaikki kunnat hoitavat samoja tehtäviä. Tästä niin sanotusta yhtenäiskuntamallista irtautumista olisi mahdollista edistää vaiheittain kokeilemalla sitä esimerkiksi tehtäväkohtaisesti tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien tehtävien lisäämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti.

Julkista hallintoa on uudistettava pitkäjänteisesti 

Julkista hallintoa on tärkeää uudistaa, Toimintaa voidaan tehostaa muun muassa kehittämällä palveluita ja rakenteita, toimitilojen käyttöä, julkisia hankintoja ja automaatiota. Tehokkaasti toimiva julkinen hallinto vaatii investointeja digitalisaatioon. 

Digitalisointi itsessään aiheuttaa investointi- ja ylläpitokustannuksia mutta voi myös säästää kustannuksia, jos tehok¬kaampi tuottavuus saa aikaan säästöjä kokonaismenoissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin työtehtävien vähenemistä ja sitä kautta pienempää henkilöstömäärää. Tällainen automatisointi on käytännössä lähes ainoa digitalisaation muoto, joka saa aikaan konkreettista hallinnon kustannusten säästöä pidemmällä aikavälillä. 

Ihmiskeskeisellä palvelukehittämisellä on mahdollista luoda sujuvia, automaattisia digitaalisia palveluita, joilla varmistetaan hyvän hallinnon toteutuminen. Samalla tavoi¬tellaan sitä, että julkisia palveluita voidaan tuottaa kustannustehokkaammin. Tavoitteena on sujuvampi, saumattomampi ja kokonaisvaltaisempi palvelukokemus palvelujen käyttäjille eri elämäntilanteissa ja elinkaaren eri vaiheissa.

Julkisten palvelujen käyntiasioinnin määrät vähenevät merkittävästi. Siksi palveluita on koottava viranomaisten yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja digitaalisia palveluita kehitettävä. Näin pystytään varmistamaan julkisten asiointipalveluiden kattavuus. Tämä saa aikaan myös säästöjä valtion toimitilojen kustannuksissa. 

Valtion aluehallinnon kehittämisessä tulevalla vaalikaudella lähtökohtana on syytä edelleen pitää virastojen monialaisuutta. Tulee vakavasti harkita, että valtion aluehallinnon virastoja yhdistettäisiin.

Valtiolla, alueilla ja kunnilla on keskeinen rooli yhteiskunnan varautumisessa erilaisiin turvallisuusuhkiin. Huoltovarmuuden parantamiseksi tarvitaan muun muassa kyberturvallisuuden vahvistamista. 

Vihreä siirtymä on syytä toteuttaa nopeasti

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi talouden rakenteita on uudistettava nopeasti. Strategian tulee olla sellainen, että se mahdollistaa sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan että talouskasvun vauhdittamisen ja julkisen talouden vahvistamisen. On tärkeää, että vihreän siirtymän aikaansaamisessa käytetään kustannustehokkaita ohjauskeinoja, joilla saavutetaan siirtymän tavoitteet ja samalla tuetaan taloudellista hyvinvointia.

Velkakestävyyden tulee olla keskeinen tavoite kaikille EU:n jäsenmaille

EU:n talouspoliittinen integraatio on noussut keskusteluun suurten yhteisten ongelmien myötä. Integraation syventäminen edellyttäisi yhteisymmärrystä talouspoliittisen vallan ja vastuun kysymyksistä. Talouspolitiikan koordinaatiota voidaan parantaa finanssipolitiikan sääntöjä yksinkertaistamalla ja kansallista omistajuutta vahvistamalla.

Finanssipoliittinen suhdanteiden tasaus tulee olla jäsenvaltioiden vastuulla yhteisen valuutan vakauden varmistamiseksi. Velkakestävyyden varmistaminen on keskeinen tavoite kaikille jäsenmaille matalan talouskasvun ja kriiseissä merkittävästi kasvaneen julkisen velan tähden.

”Nousevien korkojen ympäristössä euron vakaus edellyttää jäsenvaltioilta velkakestävyyden vahvistamista. Tarvitaan sekä velan kasvun hillintää, että kasvupotentiaalin parantamista. Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistusten tulisi rohkaista jäsenvaltioita suurempaan omistajuuteen taloutensa kestävyydestä, mutta se edellyttää sääntöjen yksinkertaistamista. Päättäjillä on iso työsarka edessään uusista säännöistä sopimisessa ja niiden toimeenpanossa”, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen toteaa.

Virkamiespuheenvuoro on VM:n oma näkemys talous- ja hallintopoliittisen keskustelun tueksi

Virkamiespuheenvuoron avulla halutaan tarjota kansalaisille, poliitikoille ja sidosryhmille tietoa talous- ja hallintopolitiikan nykytilasta, haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Eduskuntavaalien alla keskustellaan näistä tärkeistä kysymyksistä, ja seuraava hallitus tekee niistä linjauksia ohjelmassaan. Haluamme puheenvuorollamme tukea talous- ja hallintopoliittista keskustelua. Vastaavia puheenvuoroja on julkaistu valtiovarainministeriössä vuoden 1991 vaaleista lähtien.

Valtiovarainministeriön visio on ”VM turvaa tulevaa”. Strategisena tavoitteenamme on varmistaa tulevien sukupolvien taloudelliset valinnan mahdollisuudet hyvinvoivassa oikeusvaltiossa.

Virkamiespuheenvuoro on laadittu ministeriön osastojen välisessä yhteistyössä. Kyse on virkakunnan asiantuntija-analyysistä ja arviosta. Kansan vaaleilla valitsemat päättäjät tekevät päätökset talous- ja hallintopolitiikan suunnasta. 

Lisätietoja:
Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, puh. 0295530 554, lauri.kajanoja(at)gov.fi
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, puh. 0295 530 199, susanna.huovinen(at)gov.fi
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, puh. 0295 530 021 leena.morttinen(at)gov.fi

Tutustu tarkemmin: Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva ja kestävä Suomi”
Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat Ministeriö Rahoitusmarkkinat Talousnäkymät Talouspolitiikka Valtio työnantajana Verotus
hallinto hallinto hallintopolitiikka hyvinvointialueet julkinen hallinto kunnat politiikka politiikka rahoitusmarkkinat talous talouspolitiikka verot verotus yhteiskuntapolitiikka yhteiskuntapolitiikka

Tutustu myös

IMF suosittaa Suomea kääntämään julkisen talouden velkasuhteen laskuun

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:21.1.2025 10.11

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotusta on mahdollista keventää ehdollisesti

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:18.11.2024 11.33

Suomen julkisten hankintojen euromääräisessä arviossa suuri laskennallinen pudotus

VM
Tyyppi:Uutinen Julkaisuajankohta:11.9.2024 13.48

Kansallisten dialogien syksyn teemana ”Mikä tuo meidät yhteen?”

VM
Tyyppi:Uutinen Julkaisuajankohta:28.6.2024 11.12

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta ja hyvinvointialueiden rahoitusta koskevia päätöksiä vuodelle 2024 muutetaan 1.8. alkaen – päivitetyt rahoituslaskelmat on julkaistu

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:27.6.2024 12.31

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima

VM
Tyyppi:Uutinen Julkaisuajankohta:14.6.2024 11.32
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­talouden ja -hallinnon neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Digi arkeen -neuvottelukunta
          • Digi arkeen -toimintakertomus
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Rahoituksen hakeminen
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Valtion matkustussääntö
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot