Euroryhmässä poliittinen yhteisymmärrys Euroopan rahoitusvakausvälineen tosiasiallisen lainakapasiteetin varmistamisesta
Eduskunnan suuren valiokunnan 13.5. hyväksymässä Suomen kannassa EU:n talouskriisin hoidosta todetaan väliaikaiseen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:hen liittyen seuraavaa:
Suomen kanta ERVV:n puitesopimuksen uudistamiseen etenkin 440 miljardin euron tosiasiallisen lainakapasiteetin varmistamiseksi:
* Suomi tulee edellyttämään jo ERVV-järjestelyissä nykyistä kattavampaa velkakestävyyden arviointia.
* Suomen tavoitteena on, että mahdollisten lainamuotoisten tukipakettien yhteydessä valtion toimesta pääomitettavissa pankeissa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuunsa.
* Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee kaikissa oloissa varmistaa. Suomen kannan mukaan pankkien taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensisijassa yksityisin toimin. Mahdollisen julkisen tuen on oltava avointa,läpinäkyvää ja vastikkeellista.
* edellä esitetyin ehdoin puitesopimukseen esitetyt muutokset ovat hyväksyttävissä.
Valtiovarainministeri Katainen kertoi eilisessä euroryhmän kokouksessa muille jäsenmaille, komissiolle ja Euroopan keskupankille edellä mainitusta ehdoista. Tässä yhteydessä ministeri Katainen painotti erityisesti vakuuksien saamista yksiselitteisenä Suomen ehtona mahdollisille tuleville lainoitusohjelmille todeten, että kyseessä on Suomen puolelta ilmoitusluonteinen asia, joka ei ole neuvoteltavissa.
Nykyisen ERVV-puitesopimuksen mukaan takausten yhteismäärä on 440 miljardia euroa. Kokonaismäärä sisältää niin varainhankinnan pääoman kuin siitä maksettavat korotkin. Suomen valtiontakaukset ovat sopimuksen mukaan enintään 7,9052 miljardia euroa.
Eurooppa-neuvoston 25.3. hyväksymien päätelmien mukaan ERVV-sopimukseen tehtävien, 440 miljardin euron tosiasiallisen lainanantokyvyn varmistavien muutosten valmistelu oli saatettava päätökseen aikataulussa, joka mahdollistaa sopimuksen allekirjoittamisen kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Suomi on pitänyt tärkeänä selvittää kaikki eri keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat ERVV:n pääomittaminen samaan tapaan kuin tullaan tekemään EVM:n tapauksessa, AAA-luottoluokituksesta tinkiminen, lainaohjelman piiriin tulevan jäsenmaan tulojen korvamerkintä lainojen hoitamiseksi, suorat sijoitukset (niin sanottu private placement) sekä vasta viimeisenä keinona lisätakaukset.
Suomi ei saanut valmistelun kuluessa muilta jäsenmailta tukea edellä mainituille vaihtoehtoisille keinoille. Tämän johdosta päädyttiin Suomen tosiasialliset vastuut Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle rajaavaan, aiempia vaihtoehtoja selvästi tiukempaan, luonteeltaan ehdottomaan vaatimukseen Suomen takaamien lainaosuuksien takaisinmaksun kaikissa oloissa turvaavista vakuuksista.
Puitesopimuksen muuttamisesta 16.5. saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen mukaan takausten määräytymistapaa päätettiin muuttaa. Takaukset annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot. Korkojen osuudelle ei aseteta euromääräisiä rajoja. Takausten yhteismäärä on 726 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 13,974 miljardia euroa. Koroille tulevan takauksen määrä riippuu kulloinkin vallitsevasta korkotasosta. ERVV:n varainhankinnastaan maksaman koron ollessa noin 3,5 prosenttia, Suomen takauksen enimmäismäärä olisi noin 17,2 miljardia euroa.
Suomessa valtiontakaukset annetaan tavanomaisesti taattavan velan pääoman nimellisarvolle. Myös korot kuuluvat valtiontakauksen piiriin, mutta niille ei aseteta euromääräisiä rajoja. Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan valtiontakauksista annetun lain (668/2010) nojalla valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia ERVV:n varainhankinnalle enintään 7,92 miljardin euron määrästä. Lakiin sisältyvää takausvaltuuden enimmäismäärää täytyy korottaa. Lisäksi takauksen määräytymisperustetta pitää muuttaa.
Nyt 16.5. euroryhmässä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys ERVV-sopimuksen sisällöstä, mutta sen varsinainen hyväksyminen tapahtuu vasta kesäkuussa samanaikaisesti Euroopan pysyvää vakausmekanismia koskevan sopimuksen hyväksymisen kanssa.
Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen, puh. 040 757 8306, neuvotteleva virkamies Minna Aaltonen, puh. 040 779 8835 ja neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304