Hallituksen esitys sote-uudistuksen rahoituslakien muutoksista etenee eduskuntaan

Valtioneuvosto päätti 5. toukokuuta 2022 antaa eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen rahoituslainsäädännön päivittämistä koskevan hallituksen esityksen.

Esitys sisältää laissa edellytetyt päivitykset hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituslakeihin. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita uudistuksen toimeenpanossa tarpeelliseksi havaittuja korjauksia ja täydennyksiä. Sen sijaan esitys ei sisällä lausunnoilla ollutta yliopistosairaalalisää. 

Esitys vastaa pääosin lausunnoilla ollutta luonnosta

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaissa säädettään muun ohella perushinnoista vuoden 2022 tasossa ja täsmennetään sitä, miten kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät kustannukset tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Uudistuksen voimaanpanolaissa säädetään kuntien tuloveron leikkausprosentiksi 12,64 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Vastaava muutos tehdään verotusmenettelylakiin ja tuloverolakiin.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin päivitetään vuodesta 2023 lukien hyvinvointialueiden rahoituksen vuosittainen palvelutarpeen kasvun arvio ja säädetään indeksikorotuksen laskentatavasta. Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymisperusteisiin päivitetään uusimpien kustannustietojen perusteella terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset. Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijät ja niiden painokertoimet päivitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuen.

Hyvinvointialuekohtaista rahoitusta ehdotetaan tarkistettavaksi kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Hyvinvointialueille maksettaisiin vuonna 2024 kertakorvaus, joka vastaa vuoden 2022 toteutuneilla tilinpäätöstiedoilla korjatun rahoituslaskelman ja alkuperäisen vuoden 2023 rahoituksen erotusta aluekohtaisesti. Vastaava sääntely koskee jo kuntakohtaisen rahoituksen tarkistamista.

Valtiokonttorilakiin lisätään hyvinvointialueiden taloustietojen raportointiin liittyvät Valtiokonttorin tehtävät.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Voimaanpanolain ja verotusmenettelylakien muutokset kuitenkin mahdollisimman pian.

Uusi säännös ottaa huomioon koronavuosien poikkeukselliset olosuhteet

Rahoituslakiin ehdotetaan uutta siirtymäsäännöstä, joka koskee terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijöiden perusteella määriteltävien hyvinvointialuekohtaisten palvelutarvekertoimien laskennassa käytettäviä tietoja. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että poikkeuksellisimpien koronavuosien 2020 ja 2021 tiedot eivät yksinään vaikuta rahoituksen määräytymiseen. 

Vuosille 2023 ja 2024 rahoitus määräytyisi ehdotuksen mukaan kahden vuoden kertoimien keskiarvon perusteella, jotka laskettaisiin vuodelle 2023 vuosien 2019 ja 2020 tietojen perusteella ja vuodelle 2024 vuosien 2019 ja 2021 tietojen perusteella.  

Esitykseen ei sisälly lausunnoilla ollutta yliopistosairaalalisää

Lausuntokierroksen palautteeseen perustuen hyvinvointialueiden rahoituksen uutta määräytymistekijää yliopistosairaalalisää koskevaa ehdotusta ei oteta tässä vaiheessa esitykseen, vaan sen valmistelua jatketaan. Tarkoituksena on antaa asiasta hallituksen esitys syysistuntokaudella 2022. 

Valmistelua voidaan tällöin myös paremmin sovittaa yhteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan, yliopistosairaaloiden tehtäviä koskevan esityksen kanssa. Yliopistosairaala-alueiden kustannuksia on tarkoitus ottaa huomioon uuden tekijän perusteella aikaisintaan vuodesta 2024 alkaen.

Lisätiedot:
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen, puh. 02955 30618, antti.vaisanen.vm(at)gov.fi