Rahoitusmallin kokonaisuudistus käynnistyy:
Ministeri Ikonen kutsuu hyvinvointialueet keskusteluun hyvinvointialuemallin tulevaisuudesta
Valtiovarainministeriö käynnistää selvityshankkeen tukemaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin seuraavaa uudistusta. Selvityshankkeen lähtökohtana on rahoitusmallin kokonaisvaltainen kehittäminen yksinkertaisempaan, ennakoitavampaan ja kannustavampaan suuntaan. Selvityksen reunaehtona on edelleen, että se turvaa palvelut sekä ylläpitää ja vauhdittaa käynnistynyttä hyvinvointialueiden toiminnan uudistumista ja julkisten menojen hillitsemistä. Selvityshankkeen tukemiseksi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kutsuu hyvinvointialueiden johtajat pyöreään pöytään keskustelemaan hyvinvointialuemallin ja rahoitusmallin pidemmän aikavälin kehittämistarpeista.
Selvityshankkeessa arvioidaan tarvemallin toimivuutta, rahoitusmallin vaihtoehtoisia kehittämissuuntia sekä selvitetään rahoitusmallin kannustimia
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin perusperiaatteita on, että rahoituksen tulee riittävästi vastata aluekohtaista palvelutarvetta. Selvityshankkeessa tulee arvioida nykyisen rahoitusmallin toimivuutta ja vaihtoehtoisia kehittämissuuntia. Kehittämispolkujen hahmottelemisessa on tärkeä tunnistaa myös aluejaon ja hyvinvointialueille osoitettujen tehtävien merkitys eri rahoitusmallivaihtoehtojen toimivuudelle. Äärilaidoissaan kyse voi olla tiekartan laatimisesta nykyisen tarvemallin kehittämiseksi ja toisessa ääripäässä talouspolitiikan arviointineuvoston esittämästä demografisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvasta mallista tai niiden välimuodoista.
Eri kehityspolkujen hahmottelemisen lisäksi on tärkeää tuottaa syvenevää ymmärrystä nykyisen rahoitusmallin toimivuudesta. Olosuhdetekijöiden, joita ovat esimerkiksi asukastiheys ja vieraskielisyys, osalta on tarpeen arvioida nykyisten tekijöiden toimivuutta. Rahoitusmallin kannustimia on myös tarpeen selvittää. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa miten varmistetaan, että rahoitusmalli kannustaa kaikkia alueita kustannusten kasvun hidastamiseen, miten taataan riittävät kannustimet ennalta ehkäisevään työhön ja miten vaikuttavuus otetaan huomioon rahoitusmallissa.
“Hallitus on onnistunut hyvinvointialueiden tilanteen vakauttamisessa koko maan tasolla. Palvelut toimivat aiempaa yhdenvertaisemmin, talous on kääntynyt ylijäämäiseksi ja hoitojonojen kasvu on pysähtynyt. Vaikka rahoituksen kasvu on ollut ripeää, yli 4 miljardia euroa, on alueiden eriytyminen jatkunut sitkeästi. STM:n mukaan eriytymisen taustalla vaikuttaa muun muassa väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu ja alueellisten muuttoliikkeiden epätasaisuus. Nyt lausunnolla olevalla rahoitusmallin kolmannen vaiheen korjaussarjalla hidastamme eriytymistä, mutta se ei vähennä tarvetta rohkeille uudistuksille tulevina vuosina”, ministeri Ikonen toteaa.
”Ensimmäisten vuosien kokemuksesta esiin on noussut nykyiseen rahoitusmalliin liittyviä merkittäviä heikkouksia, joiden vuoksi katson tarpeelliseksi käynnistää myös pidemmän aikavälin työn rahoitusmallin kokonaisuudistukseksi”, hän jatkaa.
Selvityshanke tukee rahoitusmallin kehittämistyötä seuraavalle vaalikaudelle ja palvelee parlamentaarisen työryhmän työskentelyä. Selvityksen tarkemmasta toteutuksesta tiedotetaan myöhemmin kevättalvella.
Hyvinvointialuemallin kehittämiseen mukaan niin eduskuntapuolueet kuin hyvinvointialueet
Nykyisestä rahoitusmallista on kertynyt kokemusta nyt kolmen vuoden ajalta. Tietopohja mahdollistaa mallin toimivuuden arviointia eri näkökulmista. Ministeri Ikosen mukaan hallitusohjelman mukainen hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi eli ns. Erholan raportti tarjoaa hyviä lähtökohtia jatkoselvityksille. Tulevalla vaalikaudella julkisen talouden sopeuttamista joudutaan jatkamaan, mikä on otettava huomioon myös hyvinvointialueita koskevassa selvitystyössä.
“Vuodesta 2023 alkaen meille on kertynyt kasvavissa määrin päivitettyä tietoa hyvinvointialuemallin toimivuudesta niin talouden, toiminnan kuin hallintomallin osalta. Pian annettavan pääministerin ilmoituksen ja kevättalvella alkavan parlamentaarisen työryhmän rinnalle tarvitsemme syventävää asiantuntijatietoa ja arvioita ratkaisuvaihtoehdoista poliittisten johtopäätösten mahdollistamiseksi”, ministeri Ikonen sanoo.
Ministeri Ikonen kutsuu hyvinvointialuejohtajista koostuvan H23-verkoston Helsinkiin pyöreän pöydän tilaisuuteen keskiviikkona 11. maaliskuuta keskustelemaan rahoitusmallin pidemmän aikavälin kehittämistarpeista.
“Parlamentaarisen työryhmän kautta kaikki eduskuntapuolueet pääsevät osallistumaan hyvinvointialuemallin jatkokehittämiseen. Minusta on välttämätöntä kutsua myös hyvinvointialueet keskustelemaan tulevaisuudestaan. Siihen pyöreä pöytä tarjoaa oivan mahdollisuuden. Toivotan kaikkien alueiden näkemykset tervetulleiksi”, ministeri Ikonen päättää.
Lisätietoja:
ministeri Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176
osastopäällikkö, ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen, puh. 02955 30066