Pysyvä kriisimekanismi ja rahoitusvakaus Kööpenhaminan epävirallisen Ecofinin pääaiheita
EU-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat kokoontuvat epäviralliseen Ecofin-neuvoston kokoukseen Kööpenhaminaan perjantaina ja lauantaina 30. ja 31.3.2012. Suomea kokouksessa edustavat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Kokouksen pääaiheiksi nousevat pysyvän kriisimekanismin suuruus ja rahoitusvakaus.
Euroryhmässä on esillä Kreikan toisen sopeutusohjelman tilannekatsaus, pysyvän kriisimekanismin EVM:n kapasiteetin tarkastelu, Belgian ja Espanjan budjettitilanne sekä EKP:n johtokunnan jäsenen nimeäminen.
Ecofin-lounaalla perjantaina 30.3. on tarkoitus keskustella yhteistyöstä euroalueen ja koko EU:n välillä sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääjohtajanimityksestä.
Euroopan rahoitusvakaus edellyttää jatkotoimia
Valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit keskustelevat talouden näkymistä, ja rahoitusvakaudesta sekä niihin liittyvistä riskeistä. Euroopan ja euroalueen rahoitusmarkkinoiden tilanne on alkuvuonna rauhoittunut pitkälti Euroopan keskuspankin toimenpiteiden ansiosta ja myös siksi, että Kreikan osalta saatiin velkaratkaisu aikaiseksi ja vältettiin hallitsematon maksukyvyttömyystilanne.
Suomi pitää euroalueen ja EU:n rahoitusvakaustilannetta ja -näkymiä edelleen hyvin riskialttiina, huolimatta viime viikkoina tapahtuneesta myönteisestä kehityksestä. Euroalueen ja EU:n heikkenevä kokonaistaloudellinen kehitys on Suomen mielestä keskeinen riski rahoitusvakaudelle.
Pankkisektorin vakavaraisuus tulee varmistaa tarvittaessa lisäpääomituksin ja julkisen talouden tasapainotustoimia jatkaa jäsenvaltioissa, joissa velkatasot uhkaavat nousta kestämättömiksi.
Suomi pitää rahoituslaitoksia koskevan EU:n kriisinratkaisukehikon luomista tärkeänä. Kriisinratkaisun rahoitus olisi myös varmistettava perimällä ennakkoon asianomaisilta finanssialan laitoksilta maksuja.
Valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit käsittelevät myös komission antamaa luottoluokitusasetuksen muutosehdotusta. Suomi kannattaa ehdotuksen yleistavoitteita, kuten uusien toimijoiden markkinoille tuloa edistäviä toimia ja tehokasta valvontaa. Sääntelyllä ei kuitenkaan saa hankaloittaa julkisen sektorin eikä yritysten varainhankintaa.
Ministerit hyväksyvät EU-maiden puheenvuoron Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimintaa ohjaavan Valuutta- ja rahoituskomitean IMFC:n 21.4.2012 Washingtonissa pidettävään kevätkokoukseen sekä EU:n yhteiset linjaukset 20.4.2012 järjestettävään G20-ryhmän valtiovarainministereiden ja keskuspankkien kuvernöörien kokoukseen.
Yleiskeskustelu monivuotisista rahoituskehyksistä
Lisäksi ministerit keskustelevat komission ehdotuksesta vuosien 2014-2020 rahoituskehyksiksi. Rahoituskehyksen tulee heijastaa kansallisten budjettien vaikeaa tilaa ja entisestään vahvistuvia budjettikurivaatimuksia. Painopisteiden osalta on tärkeää, että rahoituskehyksellä toteutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, erityisesti kilpailukyvyn vahvistamista. Suomelle tärkeitä erityiskysymyksiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomen erityisolosuhteiden huomioiminen rakennepolitiikassa sekä maaseudun kehittämisrahoitus.
Lisätietoja: Erityisavustaja Matti Hirvola, puh.0400 764 518 ja finanssineuvos Tapio Mutikainen, puh. 040 761 2715