Talouden korkeasuhdanne on taittumassa

Valtiovarainministeriö 17.12.2018 11.04
Tiedote

Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 vuonna 2019, ennustaa valtiovarainministeriö 17. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2018. Kasvu hidastuu edellisvuodesta mutta on edelleen nopeaa. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointiodotuksissa. Vuonna 2019 talouskasvun odotetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Suomen talous kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2020 ja 1,1 prosenttia vuonna 2021. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle prosenttiin, mikä on potentiaalisen tuotannon kasvua hitaampaa.

Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkisen talouden tasapainon tuntumaan. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät.  

”Talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia. Kestääkseen kasvavat menopaineet julkisen talouden rahoitus kaipaisi lisää työllisyyttä ja kasvua. Talouden voimavarat pitää saada tehokkaampaan käyttöön”, toteaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Talouden kasvuvauhti hidastuu

Talouskasvu hidastuu lähivuosina. Suomen viennin kasvu hidastuu ja investointihalukkuus vähenee, kun maailmantalouden kasvu hidastuu ja kansainvälisen kaupan esteet lisääntyvät. Investointien kasvua hidastaa myös asuntoinvestointien väheneminen, kun niiden taso palautuu lähemmäs normaalia. Suuret investointihankkeet kuitenkin korvaavat maailmantalouden heikentyvien näkymien alentamia investointeja ennustejakson loppua kohden.

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Työllisyysaste nousee 73,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Maailmantalouden kasvu vaimenee

Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi ja kasvu hidastuu lähivuosina. Tavanomaisen suhdannekierron ohella maailmantalouden kasvua hidastaa keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Maailmankaupan kasvu hidastuu kaupan esteiden seurauksena nopeasti 3½ prosenttiin ennustejakson lopulla.

Euroalueen näkymät ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Yhdysvaltojen talous on vahvassa vireessä, mutta talouskasvu hidastuu ennustekaudella lähemmäksi potentiaalista kasvua.

Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje

Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina.

Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt vuosittaiset sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja.

Kun ikäsidonnaiset menot kasvavat ja talouskasvu jää vaimeaksi, syntyy julkisen talouden menojen ja tulojen välille pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kestävyysvajearviota ovat kasvattaneet muun muassa Tilastokeskuksen julkaisema uusi aiempaa pidempi väestöennuste sekä sen sisältämät aiempaa alhaisemmat oletukset syntyvyydestä ja maahanmuutosta.

Hitaamman kasvun riskit korostuneet

Keskeinen maailmantalouden ja -kaupan näkymiä varjostava riski on kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään. Euroopan kannalta keskeiset riskit ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Brexitiin liittyvä epävarmuus. Geopoliittiset jännitteet ovat yhä korkealla ja voivat nostaa esimerkiksi öljyn hintaa odotettua enemmän.

Kaupan esteet ja niiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua. Kiina ja Yhdysvallat ovat globaalien arvoketjujen kautta Suomelle tärkeämpiä kauppakumppaneita kuin mihin pelkät ulkomaankauppatilastot viittaavat. Kaupan esteiden jatkuminen voi heikentää Suomen vientiä enemmän kuin vientikysynnän muutosten kautta nähdään.

Taloudellinen katsaus, talvi 2018

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali 

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)