Haku

30.6.2026 | Suomen krooninen julkinen alijäämä ja kasvava velka tekevät julkisen talouden vakauttamisesta välttämätöntä. Tuoreen tutkimuksen perusteella menoperusteinen sopeutus hidastaa Suomen talouskasvua, mutta selvästi vähemmän kuin veronkorotukset. Eri meno- ja tulolajien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.

30.6.2026 | Finlands kroniska offentliga underskott och växande skuld gör det nödvändigt att stabilisera de offentliga finanserna. Enligt en färsk undersökning bromsar anpassningen av utgifterna den ekonomiska tillväxten i Finland, men i betydligt mindre utsträckning än skattehöjningar. Det finns dock betydande skillnader mellan olika utgifts- och inkomstslag.

23.4.2024 | Vuosina 2019–2020 laadittiin koko julkisen hallinnon käsittävä yhteinen strategia, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras julkinen hallinto. Tuore arviointiraportti kuvaa strategian laadintaa, tavoitteita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta.

23.4.2024 | Vuosina 2019–2020 laadittiin koko julkisen hallinnon käsittävä yhteinen strategia, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras julkinen hallinto. Tuore arviointiraportti kuvaa strategian laadintaa, tavoitteita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta.

Virvoitusjuomien verotus Laki virvoitusjuomaverosta (1127/2010) koskee alkoholittomia tai vähän alkoholia sisältäviä juomia, kuten mehuja, limonadeja, kivennäisvesiä ja kahvijuomia. Veronalaiset tuotteet määritellään laissa tullitariffinimikkeiden...

23.4.2024 | Åren 2019–2020 utarbetades det en gemensam strategi för hela den offentliga förvaltningen. Enligt strategin ska Finland i framtiden ha världens bästa offentliga förvaltning. Strategins målsättningar och konsekvenser och processen med att utarbeta och genomföra strategin presenteras i en färsk utvärderingsrapport.

23.4.2024 | Åren 2019–2020 utarbetades det en gemensam strategi för hela den offentliga förvaltningen. Enligt strategin ska Finland i framtiden ha världens bästa offentliga förvaltning. Strategins målsättningar och konsekvenser och processen med att utarbeta och genomföra strategin presenteras i en färsk utvärderingsrapport.

28.5.2021 | Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

25.2.2022 | Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.

11.5.2021 | Valtionhallinnon tulosohjausmallin nykytilaa ja kehitystarpeita on tarkasteltu 11. toukokuuta julkaistussa arvioinnissa. Tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin useita uudistustarpeita.

26.2.2021 | Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.

15.2.2022 | Suomessa tarvitaan edelleen virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvaa virkavastuuta. Täsmällisempiä toimintavelvoitteita kehittämällä virkavastuu saadaan pitkälti vastaamaan myös automatisoituvan ja monitoimijaisen modernin hallinnon haasteisiin. Tämän lisäksi 15. helmikuuta julkaistu tutkimus korostaa yhtä tärkeänä julkisyhteisön vastuun kehittämistä. Ilman näitä molempia vastuu-ulottuvuuksia kansalaisten luottamusta julkishallintoon ei voida turvata tehokkaasti.

8.7.2020 | Tarkasteltaessa ohjaustoiminnan kehitystä ajan saatossa, perinteisen päätöksenteon muodot ja ohjauskeinot eivät nykymaailmassa enää riitä. Perinteinen ohjaus on edelleen hyvä operatiivisen toiminnan ylläpitäjä, mutta se ei yksinään vahvista yhteistoimintaa eikä edistä kumppanuutta eri tasoilla.

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

9.6.2021 | Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2018 47 miljardin edestä, josta 31 miljardia yrityksiltä. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella on selvää, että julkisilla hankinnoilla voi olla merkittäviä työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Tästä syystä olisikin tärkeä saada tarkempaa tietoa hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksista myös Suomesta, toteaa tänään julkaistu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus.

8.12.2021 | Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? 8. joulukuuta julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.

27.1.2021 | Uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntyneet ja muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Valtuutettujen kokema turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista, turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena. Kuntien työn- ja päätöksentekijöiden turvallisuutta selvitettiin KuntaTurva-tutkimuksessa.

10.12.2020 | Väestön ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana tulevina vuosikymmeninä. Siksi myös ikääntyneiden asumisen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa. Tämä käy ilmi selvityksessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tilanteesta kunnissa.

18.5.2020 | Suuret investointihankkeet vaativat monia ympäristöllisiä lupia ja niihin liittyvät ympäristökysymykset ovat usein laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Pisimmät lupakäsittelyajat liittyvät nykyisin ympäristölupiin sekä kaivoslupiin, joista osan käsittely kestää yli vuoden. Lupakäsittelyjä voidaan kuitenkin nopeuttaa eri keinoin, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Aalto-yliopiston tuore selvitys.

Hallinnon ohjauksella tarkoitetaan johtamista tukevien menettelyjen, järjestelmien, toimintatapojen ja niihin liittyvien asiakirjojen kokonaisuutta.