Sök

14.12.2020 | Mätarna för kostnadskonkurrenskraften, såsom index för enhetsarbetskostnader, ger en fingervisning om landets ekonomiska utveckling men ska inte övertolkas, visar en studie som utförts av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut PTT och Löntagarnas forskningsinstitut PT. Produktionen och exporten påverkas även av många andra faktorer, och i synnerhet på kort sikt har de större betydelse än konkurrenskraftsfaktorerna.

7.1.2026 | 4.12.2025 VN/17413/2023 VATT/238/02.00.02/2025 Valtiovarainministeriö ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ministeriön ja viraston välinen tulossopimus vuosille 2026–2029 Sivu 2 (9) 1 Strategiset linjaukset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ...

10.12.2025 | Riippumattoman asiantuntijaryhmän toteuttama laajapohjainen väliarviointi hyvinvointialueuudistuksesta julkistettiin 10. joulukuuta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sisäministeri Mari Rantanen pitävät väliarvioinnin tuloksia arvokkaina.

19.8.2025 | Työvoimakustannusten osuus valtion menoista ja bruttokansantuotteesta, % 2 BKT:stäValtion menoista 6,4 Sairauspoissaolot 8,1 työpäivää/htv Sukupuolijakauma Valtion henkilöstö 2024 Tulossopimusvirastoa 104 Henkilöstömäärä 81 026 henkilöä Henkilöstö...

7.8.2024 | En färsk studie av Tammerfors universitet visar att förhållandet mellan välfärdsområdena och kommunerna är spänt, vilket försvårar deras verksamhet. De upptäckta spänningarna har att göra med den valda reform- och finansieringsmodellen, välfärdsområdenas begränsade självstyrelse, strikt statlig styrning, makt- och ansvarsfördelning, samarbetspraxis, beslutskulturen och det ekonomiska läget.

28.5.2021 | Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

30.9.2025 | Tuore tutkimus osoittaa, että hyvinvointialueuudistus on muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan koko julkisen hallinnon kokonaisuutta Suomessa. Uudistus on vasta alkuvaiheessa, eikä vaikeuksilta ole voinut välttyä. Esimerkiksi eri hallinnontasojen – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion – erilaiset tavoitteet, tehtävät ja toimintatavat aiheuttavat osin rakenteellista, osin toimintatapoihin ja muutokseen liittyvää jännitteisyyttä toimijoiden välille.

11.5.2021 | Valtionhallinnon tulosohjausmallin nykytilaa ja kehitystarpeita on tarkasteltu 11. toukokuuta julkaistussa arvioinnissa. Tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin useita uudistustarpeita.

25.2.2022 | Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.

26.2.2021 | Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.

15.2.2022 | Suomessa tarvitaan edelleen virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvaa virkavastuuta. Täsmällisempiä toimintavelvoitteita kehittämällä virkavastuu saadaan pitkälti vastaamaan myös automatisoituvan ja monitoimijaisen modernin hallinnon haasteisiin. Tämän lisäksi 15. helmikuuta julkaistu tutkimus korostaa yhtä tärkeänä julkisyhteisön vastuun kehittämistä. Ilman näitä molempia vastuu-ulottuvuuksia kansalaisten luottamusta julkishallintoon ei voida turvata tehokkaasti.

8.7.2020 | Tarkasteltaessa ohjaustoiminnan kehitystä ajan saatossa, perinteisen päätöksenteon muodot ja ohjauskeinot eivät nykymaailmassa enää riitä. Perinteinen ohjaus on edelleen hyvä operatiivisen toiminnan ylläpitäjä, mutta se ei yksinään vahvista yhteistoimintaa eikä edistä kumppanuutta eri tasoilla.

10.12.2025 | Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.

15.8.2024 | Under konjunktursvackor kan det finländska permitteringssystemet bidra med flexibilitet för både arbetsgivarna och arbetstagarna, men det är inte nödvändigtvis bra med tanke på produktiviteten inom hela samhällsekonomin, konstateras det i en utredningsrapport av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut, Helsingfors universitet och Owal Group. Permitteringarna är tämligen starkt koncentrerade till vi...

9.6.2021 | Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2018 47 miljardin edestä, josta 31 miljardia yrityksiltä. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella on selvää, että julkisilla hankinnoilla voi olla merkittäviä työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Tästä syystä olisikin tärkeä saada tarkempaa tietoa hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksista myös Suomesta, toteaa tänään julkaistu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus.

8.12.2021 | Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? 8. joulukuuta julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

21.3.2024 | Utredningen undersökte möjligheterna och effekterna av beskattningen av biomassa i Finland, särskilt i fråga om fjärrvärme och värmeproduktion inom industrin, samt bedömde konsekvenserna bland annat för klimatet, statsfinanserna, konsumenterna och industrin.

27.1.2021 | Uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntyneet ja muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Valtuutettujen kokema turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista, turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena. Kuntien työn- ja päätöksentekijöiden turvallisuutta selvitettiin KuntaTurva-tutkimuksessa.

10.12.2020 | Väestön ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana tulevina vuosikymmeninä. Siksi myös ikääntyneiden asumisen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa. Tämä käy ilmi selvityksessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tilanteesta kunnissa.