Valtiovarainministerit keskustelevat EMUsta ja Kreikasta

EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat muun muassa talous- ja rahaliiton kehittämisestä, kun Ecofin-neuvosto kokoontuu Brysselissä tiistaina 10. marraskuuta. Maanantaina euroryhmä saa tilannekatsauksen Kreikasta.

Suomea edustavat kokouksissa alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo ja pysyvä edustaja, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve.

EU:n komissio julkisti 21. lokakuuta toimenpidepaketin, jolla kehitetään EU:n talous- ja rahaliittoa (EMU). Paketti sisältää viisi asiakirjaa:

• tiedonanto toimista talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi
• päätös riippumattoman neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen lautakunnan perustamisesta
• ehdotus neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykyneuvostojen perustamisesta euroalueelle
• tiedonanto euroalueen ulkoisen edustuksen yhdenmukaistamisesta kansainvälisillä foorumeilla
• ehdotus euroalueen yhteisestä edustuksesta kansainvälisessä valuuttarahastossa.

Ministerit käyvät Ecofin-neuvostossa alustavan keskustelun paketista. Päätelmät asiasta on tarkoitus hyväksyä joulukuussa.

Suomen kanta EMUn kehittämiseen pohjautuu hallitusohjelman kirjauksiin. Kehittämistarpeita on syytä arvioida kokonaisuutena, ja arviossa pitää ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarpeet. Lähiaikoina tulee keskittyä jo sovittujen uudistusten täytäntöönpanoon ja sellaisiin konkreettisiin uudistuksiin, jotka on mahdollista hyväksyä nykyisten perussopimusten mukaisesti.

Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Suomi kannattaa komission pyrkimyksiä yksinkertaistaa finanssipolitiikan kehikkoa ja parantaa sen läpinäkyvyyttä.

EU:n komission tiedote toimenpidepaketista

Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely (viiden puheenjohtajan raportti)

EMUn kehittämisestä vakautta talouteen (tiedote 1.10.)

Pääomamarkkinaunionilla edistetään pitkäaikaisia sijoituksia

Ecofin-neuvoston on määrä hyväksyä päätelmät pääomamarkkinaunionin luomisesta. Pääomamarkkinaunionilla pyritään vahvistamaan EU:n taloutta ja pääomamarkkinoita sekä edistämään pitkäaikaisia sijoituksia. Tavoitteena on luoda pääomamarkkinaunioni vuoteen 2019 mennessä.

Suomi tukee pääomamarkkinaunionin luomista ja voi hyväksyä päätelmäluonnoksen.

Pääomamarkkinaunionin valmistelu etenee (uutinen 30.9.)

Pankkikriisien ratkaisun täydentävästä rahoituksesta ratkaisu

Pankkiunioni nousee esille, kun ministerit käsittelevät kriisinratkaisurahaston täydentäviä rahoitusjärjestelyjä. Asiasta pyritään saavuttaman poliittinen yhteisymmärrys.

Järjestelyssä jäsenvaltiot myöntäisivät kriisinratkaisuneuvostolle tarvittaessa lainaa yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentämiseksi. Tähän viimesijaiseen vaihtoehtoon turvauduttaisiin, jos jäsenvaltion osuus rahastosta olisi käytetty loppuun ja sitä olisi jo täydennetty yksityisillä ja rahasto-osuuksien välisillä lainoilla.

Suomi voi hyväksyä ehdotuksen, kunhan jäsenvaltio voi päättää yksittäisen lainan myöntämisestä tapauskohtaisesti kansallisten menettelyjen mukaisesti.

Lisäksi ministerit saavat tilannekatsauksen siitä, miten jäsenvaltiot ovat saattaneet kansallisen lainsäädännön pankkiunionista voimaan. Suomi on saattanut lainsäädännön voimaan kokonaisuudessaan.

Ministerit päättävät EU:n kannasta ilmastorahoitukseen

Ecofin-neuvoston on määrä hyväksyä päätelmät ilmastorahoituksesta Pariisin ilmastokokousta varten. Päätelmäluonnoksen mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet lisäämään ilmastorahoitusta.

Teollisuusmaiden tavoitteena on koota vuosittain 100 miljardia dollaria rahoitusta julkisista, yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä lähteistä. Tämä tavoite on asetettu vuodelle 2020. Päätelmäluonnoksessa painotetaan, että rahoitusvelvoitteet tulee jakaa oikeudenmukaisesti teollisuusmaiden kesken.

Suomi voi hyväksyä päätelmäluonnoksen.

Euroryhmä keskustelee Kreikasta

Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen Kreikan lainaohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen lainaerä oli 26 miljardia, josta on vielä maksamatta 3 miljardia euroa.

Saadakseen seuraavan, 2 miljardin euron maksuerän Kreikan on toteutettava sovitut uudistukset eli niin sanotut virstanpylväät, esimerkiksi uudistettava eläkejärjestelmää ja pakkohuutokauppalakia.

Euroopan keskuspankki julkisti 31. lokakuuta arvion kreikkalaisten pankkien taseista ja tulokset stressitesteistä. Perusskenaarion mukaan pankit tarvitsevat lisää pääomaa 4,4 miljardia euroa ja epäsuotuisan skenaarion mukaan 14,4 miljardia.

Pääomatarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan kattamaan yksityisellä rahoituksella. Jos yksityinen rahoitus ei riitä, lainaohjelmassa on varattu pankkien tervehdyttämiseen enintään 25 miljardia euroa. Stressitestien perusteella on todennäköistä, että summaa ei tarvitse käyttää kokonaisuudessaan.

Ohjelmavarojen käyttö pankkien pääomitukseen edellyttää, että Kreikka toteuttaa sovitut pankkijärjestelmän tervehdyttämistä koskevat toimet.

Espanjan talous vahvistuu

Euroryhmä kuulee tuloksia EU:n komission ja Euroopan keskuspankin valvontakäynnistä Espanjaan. Espanjan talous on jatkanut vahvistumistaan, ja maa on maksanut lainaansa takaisin etuajassa Euroopan vakausmekanismille.

Lisäksi euroryhmän asialistalla on muun muassa talous- ja rahoitusmarkkinatilanne, EMUn kehittäminen ja pankkiunionin kriisinratkaisuneuvoston toiminta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Susanna Ikonen, puh. 02955 30049, [email protected]
Finanssineuvos Pekka Morén (ohjelmamaat), puh. 02955 30290, [email protected]