Johdon valinta ja ura

Tavoitteena on, että valtio on kilpailukykyinen työnantaja, joka tarjoaa houkuttelevia johtamistehtäviä, hyviä kehittymismahdollisuuksia ja kokonaisuutena kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Valtion vahvuuksia kilpailtaessa johtajista ja muusta työvoimasta ovat yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät, toiminnan vahva arvoperusta ja yhteisöllisyys.

Ammattimaisilla valintaperusteilla ja -menetelmillä, suunnitelmallisella kehittämisellä ja joustavilla uramahdollisuuksilla varmistetaan johtajien saatavuus eri tehtäviin sekä hallinnon sisältä että ulkoa. Johtajien valintaperusteissa otetaan huomioon säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi johtajan kehittymiskelpoisuus ja käytettävyys myöhemmin valtionhallinnon muissa tehtävissä.

Ammattimaiseen valintaprosessiin

Sillä, miten johtajia valitaan ja miten johtajat valitsevat henkilöstöä valtion palvelukseen on ratkaisevan tärkeä merkitys valtionhallinnon toiminta- ja palvelukyvylle. Kunkin johtajavalinnan onnistumisen tärkeyttä korostavat hallinnon niukkenevat resurssit ja valintapäätösten vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Valtiovarainministeriön tavoitteena on kehittää yhdessä ministeriöiden ja virastojen kanssa johdon valintaa.

Ammattimainen rekrytointiprosessi sisältää kolmessa vaiheessa seuraavat tehtävät:

1. Valmistautumisvaihe
   Toimijan, tarpeen ja resurssin määrittely - Tehtäväanalyysi - Toimenkuva ja hakukriteerit - Ilmoittelu
2. Arviointivaihe
   Hakemusten käsittely ja luokittelu - Esihaastattelut - Varsinainen haastattelu - Tausta- ja historiatarkastelu - Henkilöarviointi (mahdollinen syvähaastattelu) 
3. Kokoamisvaihe
   Tietojen kokoaminen ja päätöksen valmistelu - Valintaehdotus - Valintapäätös - Ilmoitus hakijoille ja prosessin arviointi

Yhteiset valintakriteerit

Kaikissa valtionhallinnon johtajatehtävissä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Valintatilanteessa on laaja-alaisesti arvioitava henkilön onnistumista ja valmiuksia varsinaisissa johtamistehtävissä tai vaativan hankkeen johtamisessa. Nimitysharkinnassa arvioidaan, miten johtamistaidon eri osa-alueet painottuvat tulevan johtajan tehtävissä. Näitä osa-alueita ovat myös perehtyneisyys EU-asioiden johtamiseen sekä kyky ja halu jatkuvaan henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Valtion virkamieslain mukaan ylimmän johdon johtamistaito osoitetaan seuraavilla alueilla:

• tulosten aikaansaaminen ja organisaation ohjaaminen
• henkilöjohtaminen ja työyhteisöjen rakentaminen
• prosessien tehokkuuden ja laadun parantaminen sekä toimintojen valvonta
• toimintaympäristössä vaikuttaminen ja muutosten johtaminen

Johtamistaidon lisäksi vaaditaan tehtävän edellyttämää monipuolista kokemusta. Kaikilta ylimmiltä johtajilta vaaditaan lisäksi käytännön johtamiskokemusta.

On tärkeää, että samoja johtamistaitoa koskevia vaatimuksia hyödynnetään soveltuvin osin myös määriteltäessä muiden kuin ylimmän johdon vaatimuksia. Johtamistaitovaatimukset tarkentuvat ja saavat erilaisia painotuksia eri toimintaympäristöissä ja eri organisaatiotasoilla. Ura-ajattelun näkökulmasta on kyse vaadittavan osaamisen pitkäaikaisesta ja suunnitelmallisesta hankkimisesta.

Uusien esimiesten perehdyttäminen ja ura

Tavoitteena on, että johtajat ovat johtamisen ammattilaisia, jotka ovat valikoituneet tehtäviinsä ammattimaisen rekrytoinnin, poikkihallinnollisen liikkuvuuden ja suunnitelmallisen kehittämisen seurauksena. Johtajaksi kasvaminen edellyttää tahtoa kantaa vastuuta osana valtioyhteisöä ja halua määrätietoisesti kehittyä eri tehtävissä eri puolilla hallintoa. Valtionhallinnon johtamistehtäviin valikoidutaan pääasiassa muista vaativista tehtävistä ministeriöistä ja virastoista, mutta aikaisempaa enemmän myös muiden työnantajien palveluksesta.

Asenne alussa vaikuttaa lopputulokseen. Se, miten henkilö aloittaa uuden tehtävän tai uran, vaikuttaa monella tapaa henkilön kehittymiseen ja suoriutumiseen tehtävässään. Perehdytys tarkoittaa sekä perehdyttämistä tehtävään, työyhteisöön ja organisaatioon että laajemmin hallintoon ja verkostoihin. Perehdyttämisen merkitys korostuu, kun henkilö siirtyy asiantuntijatehtävästä esimiestehtävään tai jos henkilö siirtyy muiden työnantajien palveluksesta valtion palvelukseen.

Valtiovarainministeriö tarjoaa yhdessä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa kaikille valtiohallinnon uusille johtajille ja esimiehille perehdyttämispäivän. Lisäksi valtioneuvoston hallintoyksikkö järjestää kaikille ministeriöiden palvelukseen tuleville virkamiehille, myös johtajille ja esimiehille, yhteisen perehdyttämisohjelman Valtioneuvostopassin. Yhteisen perehdyttämisen tarkoitus on täydentää ministeriöiden ja virastojen omaa perehdyttämistoimintaa.

Ensisijainen vastuu johtajana kehittymisestä on kullakin johtajalla itsellään. Uran hallinnassa otetaan huomioon, että eri tehtävissä vaaditaan aikaisempaa enemmän monipuolista osaamista. Urasuunnittelu on nähtävä valmiuksien luomisena vaativampiin tai ammatillisilta vaatimuksiltaan toisenlaisiin tehtäviin, ei ennalta määrätyksi suljetuksi poluksi. Periaatteena on, että johtamisuralla eteneminen edellyttää näyttöjä sekä tuloksellisesta toiminnasta että yleensä johtajana kehittymisestä.

Ohje valtionhallinnon ylimmän virkamiesjohdon virantäytöstä, 11.9.2023

Valitse oikein - Opas valtionhallinnon johtajien ja asiantuntijoiden rekrytointiin 2020

Ohje virantäytössä noudatettavista periaatteista, 1.6.2022