Neuvotteleva virkamies Lotta Mattsson:
Norminpurku ei ole helppo yliviivausharjoitus

Mistä norminpurussa oikein on kyse? Miksi norminpurku ei ole helppoa ja nopeaa? Entä voiko norminpurkua suositella jatkossakin kuntapolitiikan keinovalikoimaan? 

Läpivalaisua kuntien normien purkamisesta 

Kuntia koskeva sääntelykokonaisuus kertoo siitä, mitä eri hallitukset ovat pitäneet tärkeänä ihmisten arjen ja palvelujen toimivuuden takaamiseksi. Sääntely kohdistuu tällöin muun muassa opetukseen, varhaiskasvatukseen ja työllisyyspalveluihin kuin myös infraan ja ympäristöön. On tavallista, että lainsäädäntöä uudistettaessa normittavia pykäliä tulee lisää. 

Norminpurussa pyritään poistamaan lainsäädäntöön kerrostuneita tehtäviä ja velvoitteita, jotka ovat vanhentuneita, liian raskaita tai kustannustehottomia. Tällöin on punnittava, mikä säännös edelleen palvelee tarkoitustaan ja mikä ei. Norminpurku ei ole helppo yliviivausharjoitus, vaan laajempi inventointi, jossa punnitaan sääntelyn tarkoitus, seuraukset ja mahdolliset korvaavat keinot. 

Kuntien tehtäviin kohdistuvaa norminpurkua on tehty useilla hallituskausilla ja useilla eri tavoilla.  

Tällä kaudella kuntien normien purkamisessa kysyttiin ehdotuksia kunnilta, muilta organisaatioilta ja kuntalaisilta. Ehdotuksia saatiin yhteensä 468 kappaletta. Kaikki ehdotukset eivät kohdistuneet lainsäädäntöön, vaan mukana oli myös prosesseihin ja ohjeistuksiin liittyviä ehdotuksia. Kaikkiin ehdotuksiin on kuitenkin suhtauduttu yhtäläisellä vakavuudella ja pyritty löytämään keinot normien purkamiseksi tai käytäntöjen selventämiseksi. Tällä hetkellä 134 ehdotusta etenee kokonaan tai osittain lainsäädäntö- tai muissa kehittämishankkeissa ja 64 ehdotuksen kohdalla arviointi on vielä kesken. 

Miksi kaikki normipurkuehdotukset eivät etene? 

Kaikkiin kuntien norminpurkuehdotuksiin ei olla näyttämässä vihreää valoa. Jotkut asiat voivat olla liian suuria ja merkittäviä edistettäväksi ilman koko hallituksen yhteistä poliittista tahtotilaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja tai varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoja ei olla muuttamassa, koska niitä pidetään tärkeinä säännöksinä varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi. Kunnilta ei myöskään siirretä tehtäviä hyvinvointialueille. Työn edetessä on todettu, että ehdotetut vaikuttavimmat lainsäädäntömuutokset ovat ns. hallitusohjelmatasoisia, eli niiden toteuttaminen edellyttäisi kirjausta jo hallitusohjelmaan. Myöskään EU-sääntelyä koskeviin ehdotuksiin ei voida kansallisesti löytää keventämiskeinoja.  

Mitä vielä tulisi kehittää? 

Norminpurulle tekisi hyvää, ettei sitä tarjottaisi liian kohdentamattomana heittona ratkaisuksi kuntien ongelmiin. Jatkossa olisi tehokkaampaa tunnistaa muutama keskeinen kokonaisuus, joita halutaan muuttaa ja käyttää niiden perustelemiseen parhaat argumentit. Mitä selkeämpi ja perustellumpi ehdotus on, sitä helpompi asiaa on viedä eteenpäin. Tällöin myös normien keventämisen taloudelliset vaikutukset olisivat paremmin arvioitavissa ja talouteen kohdistuvat odotukset realistisia. 

Lisäksi olisi hyvä tunnistaa, mitä lainsäädännön uudistamishankkeita kukin uusi hallitus on käynnistämässä. Parhaat läpimenomahdollisuudet ovat usein ehdotuksilla, jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, kuten tällä kaudella oppimisen tuen tai alueidenkäyttölain uudistus. Lain laajempi uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden käydä perusteellisesti läpi tehtäviä ohjaavia velvoitteita, prosesseja ja toimintatapoja. 

Sääntelyn keventämishankkeita tehdään varmasti jatkossakin, mutta myös ilman erillishankkeita on hyvä tehdä sääntelyn punnintaa ihan jokaisessa säädösvalmistelussa. Tehokkainta norminpurkua ovat usein ne säännökset, joita ei koskaan kirjata vahvistettuun lakiin saakka. Keinoja kuntien ohjaukseen on muitakin kuin sääntely.  

Lotta Mattsson 
neuvotteleva virkamies 
kunta- ja alueosasto