Tutkimus: Monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutukset jäävät vähäisiksi

Monipaikkaisuuteen ei vaikutusarviointiin perustuvassa tutkimuksessa havaittu liittyvän merkittäviä kuntatalousvaikutuksia. Monipaikkaisuuden vaikutukset jäivät vähäisiksi kuntien tilinpäätösaineistossa, mutta myös palvelutuotannon nettokustannuksissa. Näin todetaan 20. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuraportissa.

Myös kuntajohtajat arvioivat itse monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen pääosin positiivisiksi tai neutraaleiksi eivätkä he yhdistäneet kuntien taloushaasteita monipaikkaisuuteen.

Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimushankkeessa monipaikkaisuutta tarkasteltiin erilaisten tilastoaineistojen avulla muodostetuilla monipaikkaisuuden kuntaluokilla, jotka tunnistivat erikseen vapaa-aikaan, työhön ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden kunnissa.

Monipaikkaisuuden aiheuttamat menot ja tulot samaa suuruusluokkaa

Tutkimuksen perusteella monipaikkaisuus ei näytä Suomessa rasittavan kuntataloutta merkittävästi. Työhön ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen tunnistettiin tutkimuksessa heikommin. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että näistä seuraava monipaikkaisuuden volyymi on merkittävästi vapaa-ajan monipaikkaisuutta pienempää.

Vapaa-ajan monipaikkaisuus lisää jonkin verran kuntien toimintamenoja, jolloin monipaikkaisille kunnille jää menoista enemmän katettavaa verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vastaavasti tulopuolella vapaa-ajan monipaikkaiset kunnat saavat verrokkikuntia enemmän erityisesti verotuloja, joten monipaikkaisuuden kokonaisvaikutus kuntataloudessa jää vähäiseksi.

Vähäiset kuntatalousvaikutukset eivät edellytä suuria muutoksia kuntien rahoitukseen

Monipaikkaisuuden suorien kuntatalousvaikutusten vähäisyyden vuoksi ei ole perusteita tehdä merkittäviä muutoksia kuntien rahoitukseen ja valtionosuusjärjestelmään, toteaa apulaisprofessori Olli Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta.

Tämän totesivat myös hankkeessa haastellut kunnanjohtajat, sillä he toivoivat, että kuntien valtionosuusjärjestelmää ei monimutkaistettaisi nykyisestä. Nykyistä järjestelmää pidettiin myös oikeudenmukaisena eikä monipaikkaisuuden kustannuksia koettu niin suurina, että järjestelmää tulisi tämän takia uudistaa. Tätä tukivat myös tutkimustulokset, sillä monipaikkaisuudesta syntyvät kustannukset arvioitiin vähäisiksi. Ne myös pääsääntöisesti kompensoituvat kunnille kiinteistöverotuksessa, joka on vapaa-ajan asuntovaltaisissa kunnissa merkittävä tulonlähde.

Monipaikkaisuus haastaa sovittamaan yhteen ajallisesti vaihtelevia tarpeita

Suurten järjestelmämuutoksien, kuten esimerkiksi kaksoiskuntalaisuuden, sijaan keskustelua tulisikin siirtää enemmän siihen, miten kunnissa voidaan sovittaa yhteen monipaikkaisten ja paikallisten asukkaiden ajallisesti vaihtelevia tarpeita. Tutkimuksessa nousi esille esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin riittämättömyys monipaikkaisissa kunnissa, sillä erityisesti vapaa-ajan monipaikkaisuus suuntautuu kuntiin, joiden digitaalinen infrastruktuuri on haavoittuvaa. Tämän seurauksena vapaa-ajan monipaikkaisten kuntien matkaviestinverkot ruuhkautuvat erityisesti kesäisin.

Toisaalta tutkimuksessa tunnistettiin, että monipaikkaisuudella on positiivisia vaikutuksia infrastruktuuriin, kuten tiestön kunnossapitoon. Se myös nostaa asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen hintoja.

Monipaikkaisten asukkaiden osallisuuden vahvistaminen tärkeä osa mahdollisuuksien hyödyntämistä

Varsinkin vapaa-ajan monipaikkaisuudessa on merkityksellistä, että vapaa-ajan asukkaat kohdataan markkinoinnin ja informoinnin kohteiden sijaan aktiivisina toimijoina, jotka osallistuvat kunnan kehittämistyöhön yhtäläisesti vakituisten asukkaiden rinnalla. Vanhempi tutkija Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta alleviivaakin, että ”monipaikkaisten ihmisten roolia kunnissa ei tule rajoittaa pelkästään palvelujen käyttäjiksi tai kuluttajiksi”.

Tutkimushankkeessa nostetaan e-kuntalaisuus yhdeksi välineeksi edistää monipaikkaisuuden mahdollisuuksia ja osallisuutta. Sitä voidaan käyttää kunnissa viestintä- ja osallistamisvälineenä parantamaan monipaikkaisten asukkaiden tietoisuutta kunnan palveluista ja tapahtumista sekä kehittämään heidän osallisuutta kunnan toiminnassa. Digitaalisessa toimintamallissa voidaan tehokkaasti yhdistää kunnissa pysyvästi asuvien ihmisten, mutta myös monipaikkaisten ihmisten palvelutarpeet.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Itä-Suomen yliopiston maantieteen apulaisprofessori Olli Lehtonen, p. 050 466 4983, [email protected], Itä-Suomen yliopiston lehtori Niko Vartiainen, p. 050 410 9430, [email protected], Pellervon taloustutkimuksen vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala, p. 040 194 5184, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.