Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen:
Budjettilukujen keskeltä katse pidemmälle: Kuntien tulevaisuus rakentuu rohkeasta päätöksenteosta ja uudenlaisesta ajattelusta
Juuri julkistettu syksyn kuntatalousohjelma kertoo sitä, minkä moni kuntatekijä hyvin tietääkin: viime vuosien poikkeuksellisen hyvät kuntatalouden ajat ovat ohi, ja talouden sopeutuspaineet kasvavat kaikenkokoisissa kunnissa. Samaan aikaan kuntien tilanteet eriytyvät varsin voimakkaasti. Taloudessa on onneksi jo merkkejä piristymisestä, ja hyvää on ilmassa myös kunnissa. Ensi vuonna kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan reippaasti, 5,2 prosenttia tästä vuodesta, ja myös työllisyyden ennustetaan parantuvan vuodesta 2026 eteenpäin.
Vaikeassa taloustilanteessa ja kymmenen miljardin haastavien säästöjen keskellä hallitus on pyrkinyt turvaamaan kuntien toimintakykyä ja esimerkiksi perusopetukseen liittyvää työtä. Perusopetusta vahvistetaan vaalikaudella 200 miljoonalla eurolla, kännykät kiellettiin kouluissa, oppimisen tukea lisätään ja harrastamisen Suomen mallille on lisätty viiden miljoonan euron rahoitus vuositasolla.
Vaikka peruspalvelujen valtionosuuksia jouduttiin leikkaamaan 75 miljoonaa euroa, koko vaalikauden päätökset vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 200 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan hallituksen päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026–2029.
Kuntalaisten arki ei rajaudu karttaviivoihin
Suomen demografinen kehitys ja monen kunnan talouspaineet kuitenkin tarkoittavat, että meidän on aika katsoa rohkeasti yli vanhojen rakenteiden ja yhteistyön tapojen. Kuntalaisen arki ei rajaudu karttaviivoihin, joten ei kuntien palveluidenkaan pitäisi. Jos haluamme turvata laadukkaat palvelut kaikkialla Suomessa, meidän on kyettävä tekemään yhteistyötä, jakamaan osaamista ja rakentamaan palveluja yhdessä, uudenlaisillakin tavoilla. Tämä vaatii rohkeutta ja raikasta ajattelua kuntapäättäjiltä kautta Suomen.
On myös niin, että jokaisella Suomen kunnalla ja alueella on omia vahvuuksiaan. Ne pitää käyttää entistä paremmin hyödyksi. Se tarkoittaa myös oman ajattelun tarkistamista. Kunnan tehtävä ei ole vetää rajoja, vaan rakentaa mahdollisuuksia. Siksi kannustankin kuntia olemaan rohkeita: etsimään uudenlaisia tapoja järjestää palveluja, avaamaan ovia uusille ajatuksille ja yhteistyökumppaneille, ja sanomaan kyllä kehittämiselle. Hallitus tukee tätä suuntaa.
Olemme uudistamassa kuntien valtionosuusjärjestelmää vastaamaan kuntien uuteen rooliin. Olemme myös sitoutuneet edistämään kuntien järjestämisyhteistyötä ja purkamaan sellaisia normeja, jotka tekevät kehittämisestä tarpeettoman jäykkää. Olemme halunneet varmistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatua, mutta jo lähes sata kunnilta saatua norminpurkuehdotusta koko kuntien tehtäväkentästä on edennyt muutettavaksi kokonaan tai osittain, ja arvioitavana on noin 140 norminpurkuehdotusta. Se on historiallisen paljon – moni muistaa varmasti aiempien vuosien laihaksi jääneet tulokset. Haluankin kiittää kuntia siitä, miten innokkaasti ne ovat toimittaneet ehdotuksia kuntien työn sujuvoittamiseksi! Lisää saa laittaa edelleen. Työ on ollut hyödyllistä siinäkin mielessä, että se on paljastanut myös omia, ehkä vanhentuneita tai tarpeettoman jäykkiä tekemisen tapoja: ehdotuksista noin 70 on sellaisia, ettei toisin tekemistä estä itse asiassa mikään laki tai säädös.
Lisäksi valtiovarainministeriössä valmistellaan selvityksiä kuntien tehtävien eriyttämisestä, jotta erilaisille kunnille voidaan rakentaa niiden kokoisia ratkaisuja ja rakentaa tietoon perustuvaa kuntien tulevaisuutta.
Anna-Kaisa Ikonen
kunta- ja alueministeri