Koulutuspoliittinen selonteko lausunnoille: tavoitteena turvata koulutuksen saavutettavuus, laatu ja tasa-arvo

Hallitus on valmistellut luonnoksen koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Selonteossa luodaan kuva koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta, tavoitetila ja linjataan tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selontekoluonnos on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Eduskunnalle selonteko on tarkoitus antaa ensi vuoden alkupuolella.

Selonteossa esitetään kohti 2040-lukua ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen visio ja linjataan tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset, joilla vastataan ja vaikutetaan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutostekijöihin ja luodaan merkityksellisen elämän edellytykset kaikille.Vuonna  2040 Suomessa on vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.

Selonteossa esitettävän tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden pohjana on koulutuksen ja tutkimuksen tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristön muutostekijät.  Merkittävin koulutusjärjestelmään vaikuttava tekijä on Suomen väestökehitys. Syntyvyys alenee, ikäluokat pienenevät ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Selonteko linjaa Suomen koulutusjärjestelmän suuntaviivat väestökehityksen aiheuttaman voimakkaan muutoksen keskellä.

Teknologinen kehitys ja työelämän rakennemuutos haastavat koulutusjärjestelmää, mutta toisaalta myös koulutus ja tutkimus ja niiden tuottama osaaminen uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Suomi on edelläkävijä uuden tiedon ja osaamisen tuottamisessa, käyttöönotossa ja soveltamisessa.

Selonteossa linjataan toimenpiteistä lainsäädännön, muun ohjauksen ja rakenteiden kehittämiseksi niin, että oppijoille - lapsille, nuorille tai aikuisille – voidaan tarjota entistä parempia, turvallisempia ja tasa-arvoisempia oppimisen kokemuksia ja sujuvampia opinpolkuja asuinkunnasta, perhe - tai kulttuuritaustasta tai sukupuolesta riippumatta.

Varhaiskasvatuksen, esi –ja perusopetuksen laadukas järjestäminen kaikkialla Suomessa edellyttää lainsäädännön ja rahoituksen uudistamista kokonaisuutena. Uudistamisella vahvistetaan lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpotetaan siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen ja edelleen toisen asteen koulutukseen. Kasvatus- ja koulutuspalveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja laatu parantavat oppimistuloksia, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä.

Toisen asteen koulutuksen laatua, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistetaan uudistamalla koulutuksen toimintatavat ja rakenteet. Yhdenvertaisuutta toisen asteen koulutuksessa edistetään ja tuetaan mm. erilaisten oppijoiden tarpeita. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitoja madalletaan nuorten osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän muutokseen vastaamiseksi sekä  koulutuksen saatavuuden parantamiseksi. Digitaalisten ratkaisujen avulla parannetaan koulutuksen saavutettavuutta. Ammatillista koulutusta kehitetään siten, että yhä useampi opiskelijoista siirtyy jatko-opintoihin.  

Korkeakoulutuksen osalta tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Korkeakoulut rekrytoivat lisäksi nykyistä enemmän opiskelijoita ja tutkijoita ulkomailta Suomeen osaajatarpeen tyydyttämiseksi.  Suomi on maailman johtava digitalisaation hyödyntäjä ja kehittäjä korkeakoulutuksessa ja siihen perustuvassa jatkuvassa oppimisessa: korkeakoulut toteuttavat vuoteen 2030 mennessä yhteisen visionsa mukaisen yhtenäisen digitaalisen palveluympäristön.  Tasa-arvon parantamiseksi hallitus päättää tavoitteet ja toimenpiteiden suuntaviivat korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmassa vuoden 2021 loppuun mennessä.  

Tutkimuksen osalta keskeisenä toimena on TKI-tiekartan toimeenpano. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämispanokset ovat 2030 nousseet neljään prosenttiin BKT:sta. Julkinen tutkimusrahoitus ja yksityinen sektori investoivat yhdessä osaamiseen ja TKI-toimintaan. Tiekartan toimeenpanolla varmistetaan, että Suomi on innostava ja tutkimuksellisesti korkeatasoinen paikka tehdä tutkimusta, myös ulkomaalaisille huippuosaajille.

Koulutuksen rahoitusta koskevat linjaukset

Koulutuksen maksuttomuuden, laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä saavutettavuuden turvaaminen edellyttävät selontekoluonnoksen mukaan merkittävää julkista panostusta koulutukseen ja tutkimukseen myös tulevina vuosina. Koulutus- ja osaamistason nousu ei ole mahdollista ilman koulutuksen ja tutkimuksen riittävää resursointia ja nykyisten resurssien parempaa kohdentamista.

Selonteossa esitetään, että ikäluokkien pienenemisestä johtuvia säästyviä määrärahoja kohdennettaisiin jatkossa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen.

Koulutuspoliittiselle selonteolle laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanon seurannassa arvioidaan myös riittävät rahoitustarpeet osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua.

Laajapohjainen valmistelu ja kuuleminen

Selonteon valmistelua on ohjannut osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä ja opetus- ja kulttuuriministeriössä opetusministeri ja tiede- ja kulttuuriministeri virkamiesjohdon tuella. Valmistelun tueksi asetettiin 19.3.2020 parlamentaarinen seurantaryhmä.

Selonteon valmistelu käynnistyi syksyllä 2019, kun molemmat ministerit kiersivät kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa keskustelemassa ja kuulemassa koulutuksen ja tutkimuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista. 

Vuoden 2020 alussa toteutettiin kaikille kiinnostuneille avoin verkkoaivoriihi, johon saatiin yli neljä tuhatta vastausta.

Valmistelun aikana on kuultu kymmenien organisaatioiden edustajia eri tavoin. Keskusteluja on käyty yksittäisten organisaatioiden kanssa, toimijoille on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja aiheesta on keskusteltu eri tahojen seminaareissa.

Lausuntokierros päättyy 22.1.2021. Selontekoluonnos on julkaistu lausuntopalvelussa

Lisätietoja:

• kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), puh. 0295 330 182
• neuvotteleva virkamies Petri Haltia (OKM), puh. 0295 3 30096