Riippuvuustarkastelulla kaikki irti kehityseuroista
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevässä Ryhti-hankkeessa lähdettiin vuonna 2021 koeponnistamaan uutta lähestymistapaa: riippuvuustarkastelua valtiohallinnon kehitysprojekteille. Haluttiin muodostaa Ryhti-hankkeen riippuvuuskartta eli lintuperspektiivin yleiskuva kehitystyöstä, joka on jo käynnissä muilla hallinnonaloilla. Tarkastelu selvitti, miten Ryhti voi hyödyntää muiden työtä ja mitä se puolestaan voi tarjota muille. Työ oli oivallinen keino uuden yhteistyön luomiselle ja sen avulla saatiin lisätietoja hankkeen vaikutuksista.
Rakennetun ympäristön tiedot koskevat oikeastaan jokaista hallinnonalaa. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksilla on luonnollisesti vaikutus rakentamislupaprosessin vaiheisiin, mutta näin on myös oikeushallinnon valitusprosesseihin, sähköautojen lataamiseen kuin sote-kiinteistötietoihin.
Riippuvuustarkastelussa käytiin läpi yhdeksän hallinnonalaa* sekä hallinnonalojen virastoja. Työn aikana tunnistettiin yli 50 käynnissä olevaa hanketta, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Näistä 30 hankkeella on merkittävä riippuvuus Ryhti-hankkeen toteutukseen, joten niiden kanssa tarvitaan yhteisen tahtotilan määrittelyä sekä hanketason suunnitelmien vertailemista.
Lisäksi tunnistettiin, että 29 hankkeessa kehitetään Ryhdin tavoin rakennetun ympäristön tietopääomaa tai järjestelmää näiden ylläpitoon. Kahdeksassa hankkeessa puolestaan kehitetään rakennetun ympäristön lainsäädäntöä tai muuta ohjeistusta, mitä Ryhtikin tekee. Riippuvuustarkastelun sivutuotteena löytyi myös joukko tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää arkipäiväisten tehtävien hoidossa esimerkiksi viranomaistyössä.
”Idea juontaa juurensa oikeastaan omasta historiastani ja halusta ymmärtää se klassinen iso kuva”, hanketta koordinoiva Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä summaa ideaa. “Olen vetänyt aikaisemmin julkisella sektorilla paljon hankkeita, ja usein hankkeen alkuvaiheessa ei ole mahdollisuutta tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. On hedelmällistä, että joku ulkopuolelta tarkastelee erilaisin silmin mihin kehitystilaan hanke aidosti asettuu. Tämä on erittäin ajankohtaista juuri nyt digikehityksen aikakaudella, jotta vältetään päällekkäisiä ratkaisuja, kytketään oikeat ihmiset keskustelemaan ja saadaan ennen kaikkea kehityseuroista kaikki irti.”
”Hanke oli tärkeämpi kuin etukäteen osattiin edes toivoa. Se avasi näkymäämme tarkemmin tietoihin, jotka ovat kauempana YM:n omasta piiristä ja yhteyden kollegoihin, jotka painivat samankaltaisten kysymysten parissa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Taskinen kertoo. ”Lämmin kiitos osallistuneille. Saatu tieto perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön, jota ei olisi saatu pelkästään Hankesalkun kaltaisista julkisista tietolähteistä”, neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta painottaa.
Kartoituksen havaintoja esiteltiin mukana olleille tahoille elokuussa. ”Malli vaikuttaa hyödylliseltä ja käyttökelpoiselta myös jatkossa. Digihankkeita ei voida tehdä yhden viraston tai hallinnonalan sisällä valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kommentoi. ”On kannustettava, että hankkeet tekevät vastaavia suppeampia tai kattavampia kartoituksia, sillä työ auttaa hahmottamaan vaikutuksia, hankkeet onnistuvat paremmin ja työaikaa voi säästyä tulevaisuudesta”, Rissanen summaa.
*opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, oikeus-, maa- ja metsätalous-, puolustus-, valtiovarain-, ympäristö- sekä sisäministeriö
Lisätiedot
Tommi Arola
Tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö
Rakennustietosäätiö
[email protected]
Satu Taskinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 266
[email protected], huom. sähköpostiosoite muuttuu 6.9.2021 muotoon @gov.fi.