Selvitys: rakennetun ympäristön tietoa ei voi omistaa
Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.
Ryhti-hankkeen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvän lain valmistelun yhteydessä on tarkasteltu tiedon avoimuuden, hyödyntämisen ja sen omistamisen välistä suhdetta. Ryhti-hanke on keväällä teettänyt selvityksen viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta. Selvityksen toteutti oikeustieteen tohtori, varatuomari Juhana Riekkinen Lapin yliopistosta.
– Halusimme saada kolmannen osapuolen näkemyksen tiedon omistamisesta ja hallinnasta. Selvitys tukee aikaisempaa lain tulkintaamme, että tietoa ei voi esineoikeudellisesti omistaa, Ryhti-hankkeen lainsäädäntöosiosta vastaava erityisasiantuntija Jaakko Rastas taustoittaa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää on rakennettu tämän tulkinnan mukaan.
Vaikka viranomainen ei voi toiminnassaan tuottamaa tietoa omistaa, se on lähtökohtaisesti tuottamansa tiedon haltija. Viranomainen ei voi kuitenkaan hallita sille kuuluvaa tietoa yhtä vapaasti kuin yksityinen tiedonhaltija.
– Viranomaisen tietoa koskevia hallintaoikeuksia rajoittaa muun muassa perustuslakiin kirjattu julkisuusperiaate ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kaavoitus- ja rakentamistiedon osana voi olla myös muuta materiaalia, jota viranomainen ei voi vapaasti julkaista tai hyödyntää, kuten tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Tiedon hyödyntämistä ja luovuttamista voivat rajoittaa myös asiakirjoissa olevat henkilötiedot, Rastas kuvailee.
Uudistus ei muuta vastuita kaavoituksessa tai rakentamisen lupien myöntämisessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevalla lailla ei myöskään olla rajoittamassa tiedon hallintaoikeuksia tai mahdollisuuksia hyötyä tiedosta.
– Tiedon hallintaoikeus säilyy edelleen kunnalla, vaikka tieto olisi siirretty rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Viranomaisen toiminnassaan tuottama tieto on kuitenkin luovutettava toiselle viranomaiselle tai kansalaiselle lähtökohtaisesti maksutta, Rastas kertoo.
Avoimen datan direktiivi kiihdyttää digitalisaatiota
Myös EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Direktiiviin liittyvä EU:n Komission täytäntöönpanoasetus ollaan antamassa lähiaikoina.
– EU:n avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoasetuksen liitteessä kaava-aineistot määritellään avoimeksi dataksi. Eli direktiivin myötä julkinen data muuttuu avoimeksi, laajemmin hyödynnettävissä olevaksi dataksi, Rastas sanoo.
Vanhat kaavat on direktiivin täytäntöönpanoasetuksen voimaan tultua muutettava tietomallimuotoon ja jaettava ajantasaisena versiona maksutta avointen rajapintojen tai niin kutsuttujen massalataus-palvelujen kautta. Komission odotetaan antavan täytäntöönpanoasetuksen jo tänä syksynä. Täytäntöönpanoasetuksen aikataulu on nopea, sillä siirtymäaikaa on täytäntöönpanoasetuksessa annettu vain kuusi kuukautta.
Rastas muistuttaa lopuksi vielä, että tiedon julkisuus ei tarkoita sitä, että kaikki tieto on avointa tai saatavilla kaikille.
– Esimerkiksi osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmää olevassa julkisessa karttapalvelussa tulee olemaan kaikille saatavilla olevaa tietoa. Palvelussa ei kuitenkaan voi laajasti hakea tietoja, eikä karttapalvelun tai muun järjestelmän henkilötietoja saa käyttää minkäänlaiseen markkinointiin.
- Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta on saatavilla Ryhti-hankkeen hankeikkunassa.
- Kysymyksiä ja vastauksia muun muassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tiedon avoimuudesta
Artikkeli perustuu avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoasetuksen lausunnolla olleeseen luonnokseen, minkä jälkeen asetusta on muutettu.