Hallitus päätti vuoden 2021 neljännestä lisätalousarvioesityksestä
Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kohdennuksia useisiin eri kokonaisuuksiin. Ehdotuksissa on otettu huomioon välttämättömät koronavirustilanteesta aiheutuvat menotarpeet, muut välttämättömät hallinnonalojen menotarpeet, rahapelituottojen laskun kompensaatio sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät ehdotukset.
Talouden kasvu on kasvattanut verotuloja
Talouskasvu on elpynyt koronaviruspandemian jäljiltä verrattain voimakkaasti, mikä näkyy myös valtion saamissa verotuloissa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardia euroa. Merkittävin yksittäinen myönteinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1,2 miljardilla eurolla.
Kokonaistaloudellisen ennusteen päivittymisen ja kertymätietojen perusteella yhteisöveron tuoton ennakoidaan kasvavan 123 miljoonaa euroa, arvonlisäveron tuoton 536 miljoonaa euroa ja varainsiirtoveron tuoton 105 miljoonaa euroa. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota on alennettu 90 miljoonaa euroa ja tupakkaveron tuottoa 106 miljoonaa euroa. Lisäksi autoveron tuoton ennustetaan jäävän aiemmin budjetoitua 261 miljoonaa euroa pienemmäksi.
Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 412,5 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tekijät ehdotuksen taustalla ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tulot 271 miljoonaa euroa sekä päästöoikeuksien huutokauppatulot, jota koskevaa arviota korotetaan 148 miljoonalla eurolla päästöoikeuden hinnan nousun seurauksena.
Koronavirustilanteen hoito vaatii edelleen lisämenoja
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan noin 23,2 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2021 tukisumma nousee noin 69,5 miljoonaan euroon. Tuella turvataan Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset sekä varmistetaan säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne koronaviruspandemian jatkuessa.
Yritysten määräaikaisen kustannustuen viidennen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa. Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan 13,8 miljoonaa euroa.
Tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen, yksityisten oikeusavustajien sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 23 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen.
Poliisille, rajavartiolaitokselle, pelastuslaitoksille ja Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan yhteensä noin 10,4 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuviin kuluihin.
Opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ehdotetaan koronavirustilanteesta johtuen noin 6,8 miljoonaa euroa oppilasmaksutulojen vähenemisestä aiheutuvien menetysten ja terveysturvallisten opetusjärjestelyiden aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi.
Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkoon ajalle 1.9.—30.11.2021 ehdotetaan 29 miljoonaa euroa. Työttömyysturvan koronatilanteen vuoksi tehdyt muutokset siis jatkuvat 30.11.2021 asti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 3,7 miljoonan euron lisäystä. Lisäys aiheutuu koronaviruksen testauskapasiteetin ylläpidosta, viruskantojen geneettisen variaation seurannasta sekä rokotekattavuuden parantamiseen tähtäävästä viestinnästä.
Lisäksi esitys sisältää useita muita pienempiä ehdotuksia eri virastojen, laitosten ja toimijoiden koronavirustilanteesta aiheutuviin toimintamenoihin.
Rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan tältä vuodelta
Veikkaus Oy:n vuoden 2021 tuottoennuste on alentunut aiemmin ilmoitetusta 740 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon ja siten rahapelituottojen tuloutuksen valtiolle arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 40 miljoonaa euroa alemmaksi siitä tasosta, jolla niiden arvioitiin olevan vuoden 2021 talousarviota valmisteltaessa. Alenema kompensoituu kokonaisuudessaan kehyksen sisältä budjettivaroin. Tuloutuksen alenemasta 21,2 miljoonaa euroa kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, 17,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja 1,6 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatiosta vuoden 2022 osalta linjataan talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä.
Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menot
Vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia menoja yhteensä 3,86 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä hallinnollisista resursseista investointien toimenpanoon sekä ennakkomaksu Ahvenanmaan maakunnalle. Kyse on EU-rahoitteisen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.
Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia
Ehdotus sisältää monia tarvearvioiden tarkennuksia sekä hankkeiden ajoitusmuutoksia.
Valtionosuuteen työttömyysturvan kustannuksista ehdotetaan yhteensä 217 miljoonan euron vähennystä työllisyysasteen noususta johtuen.
Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista kustannuksista ehdotetaan 40 miljoonan euron vähennystä. Vähennystarve aiheutuu muun muassa sairausvakuutuksesta korvattujen koronatestien arvioitua pienemmästä määrästä.
Perhe-etuuksien kustannuksiin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettävän 14 miljoonalla eurolla tarvearvion tarkentumisen vuoksi. Perustoimeentulotuen menoihin kohdennettua määrärahaa ehdotetaan alennettavan 30 miljoonalla eurolla taloustilanteen kohentumisen ja työttömyyden laskun seurauksena
Valtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 65 miljoonan euron vähennystä saajamäärien jäädessä ennakoitua alhaisemmaksi. Yleisen asumistuen kustannuksiin ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä arvioitua suuremman saajamäärän vuoksi.
Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 12,6 miljoonan euron lisäystä Suomen koronavirusrokotelahjoituksiin. Suomen osallistuminen lahjoituksiin hoidetaan korvamerkityllä tuella rokoteallianssi Gavin hallinnoimaan COVAX AMC -mekanismiin. Tuen ehdoksi asetetaan rokotteiden osto Suomen kiintiöstä. Lisäys kohdennetaan korvamerkittynä tukena, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintamomentilta vähennetään vastaava määrä. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali.
Poliisille ehdotetaan yhteensä 30,6 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseksi ja kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä korruptiorikollisuuden paljastamista ja tutkinnan tukemisen tehostamista koskevaa hanketta varten.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 65 miljoonaa euroa lisämääräraha vuodelle 2021 kahden ulkovartiolaivan hankintaan. Rajavartiolaitos oikeutetaan kokonaisrahoituksen puitteissa tekemään tilaussopimus kahdesta uudesta ulkovartiolaivasta siten, että hankinnan kokonaisarvo on enintään 325 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä. Aikaisemmin myönnetty määräraha ei riitä uusien Turva-luokan ulkovartiolaivojen hankintaan johtuen ennen kaikkea pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen noususta.
Kalajoen maastopalosta aiheutuneiden menojen korvaamiseksi ehdotetaan 1,6 miljoonan euron avustusta Jokilaaksojen pelastuslaitokselle.
Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 7,6 miljoonan euron lisämäärärahaa toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukseen ja kunnossapitoon.
Ruokavirastolle ehdotetaan yhteensä noin 4 miljoonaa euroa virastossa tehtävään elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyöhön, etämyynnin valvonnan kehittämiseen sekä IHN-eläintaudin johdosta maksettaviin korvauksiin.
Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi seuraavasti: Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen, hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 miljoonalla eurolla (195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon) hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 15,2 miljoonalla eurolla (26,5 miljoonasta eurosta 41,7 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,2 miljoonalla eurolla (5 miljoonasta eurosta 6,2 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 miljoonalla eurolla (20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen.
Sähköautojen latausinfraverkoston rakentamisavustukseen asuinrakennuksille ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä ja energiatehokkuuden edistämiseen asunto-osakeyhtiöissä tarkoitetun energia-avustuksen valtuuteen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä Valtion asuntorahastosta.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähankkeeseen (Ryhti) liittyvän tukiosion edistämiseen osoitetaan 2 miljoonaa euroa.
Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen
Varsinaisten tulojen noin 1,9 miljardin euron lisäys ja määrärahojen noin 249 miljoonan euron vähennys huomioon ottaen vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 2,2 miljardilla eurolla.
Velanhallinnan eriin merkitään lisäyksenä 534 miljoonaa euroa, koska matala korkotaso on aiheuttanut lainojen liikkeelle laskemisen yhteydessä emissiovoittoja vuonna 2021. Huomioiden neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien tulojen ja menojen erotus sekä velanhallinnan erät, nimellisarvoiseen nettolainanottoon merkitään vähennystä yhteensä 2,7 miljardia euroa, jolloin nimellisarvoisen nettolainanoton määrä vuonna 2021 on 11,7 miljardia euroa.
Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 136 miljardia euroa, mikä on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell, p. 0295 530 330