Etelä-Savoon ehdotetaan kolmea erityistä kuntajakoselvitysaluetta

Tilaisuus on seurattavissa suorana verkossa (ns. webcasting-lähetys) http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/.

Etelä-Savon väestömäärä vähenee lähivuosikymmeninä

Työryhmä esittää, että Etelä-Savoon asetettaisiin kolme erityistä kuntajakoselvitystä
- Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Suomenniemi, Mäntyharju, Juva, Kangasniemi, Puumala ja Pertunmaa. Pertunmaa voi valita myös osallistuvansa erityiseen kuntajakoselvitykseen Heinolan, Hartolan ja Sysmän kanssa.
- Savonlinna, Kerimäki, Enonkoski, Punkaharju, Sulkava ja Rantasalmi
- Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Pieksämäki ja ainakin osa Leppävirtaa

Kuntarakenneuudistuksen ensisijainen peruste koko Etelä-Savossa on alueen elinvoiman ja asukkaiden palvelujen turvaaminen. Väestö- ja taloushaasteet ovat erittäin suuria lähes koko maakunnan alueella. Väestön vanhetessa ja väestömäärän vähentyessäkuntien mahdollisuudet järjestää palvelut yhdenvertaisesti asukkailleen heikkenevät. Etelä-Savon aluerakennetta leimaavat harva asutus ja laajat vesistöalueet.

Mikkeli maakunnan hallinnollisena keskuksena

Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Suomenniemi, Mäntyharju, Juva, Kangasniemi, Puumala ja Pertunmaa -selvitysalue kattaisi koko Mikkelin tilastollisen työssäkäyntialueen. Myös asiointi suuntautuu tällä alueella suurelta osin Mikkeliin. Kunnat tekevät jo nyt paljon keskinäistä kuntayhteistyötä. Selvitysalueella olisi asukkaita n. 80 000.

Väestökehityksen osalta tilanne on huolestuttava Suomenniemellä, Puumalassa, Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Hirvensalmella. Palvelujen turvaamiseksi alue tarvitsee siis laajempaa ja ikärakenteeltaan monipuolisempaa väestöpohjaa. Valtionosuuksien osuus monien kuntien tuloista on erittäin suuri, mikä tekee niiden talouksista riskialttiita oman tulopohjan kapeuden vuoksi.

Kuntaliitoksella koottaisiin yhteen toiminnallisesti samaa kokonaisuutta oleva seutu työssäkäynnin lisäksi myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Uudella kunnalla olisi vahvat edellytykset huolehtia paitsi yleisestä elinkeinojen kehittämisestä, myös kasvupolitiikasta ja alueen kilpailukyvystä.

Pertunmaan osalta työryhmä on päätynyt siihen, että se voisi valita, haluaisiko se osallistua Mikkelin vai Heinolan seudun kuntajakoselvitykseen. Puumalan osalta työryhmä on sen sijaan todennut, että sen selvä ensisijainen suunta olisi Mikkelin seudun selvitysalue.

Savonlinnan seudun selvitysalueeseen kuuluisivat Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi ja Sulkava. Lisäksi eteläkarjalainen Parikkalan kunta voisi valita, haluaisiko se osallistua Etelä-Karjalan vai Savonlinnan seudun kuntajakoselvitykseen.

Alue kattaisi koko kuuden kunnan muodostaman Savonlinnan tilastollisen työssäkäyntialueen ja täyttäisi siten hallitusohjelman kirjauksen luonnollisesta työssäkäyntialueesta. Kunnat muodostavat myös asioinnin, kuntayhteistyön, etäisyyksien ja saavutettavuuden kannalta hyvin selkeän ja tiiviin kokonaisuuden. Myös tällä alueella kunnat ovat jo oma-aloitteisesti tehneet paljon työtä kuntarakenneratkaisujen eteen. Aikaisempien liitosten ja selvitysten lisäksi Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju ovat tänä talvena neuvotelleet kuntaliitoksesta. Selvitysalue sijaitsee Järvi-Suomen ytimessä, maan puhtaimpien vesistöjen keskellä ja tuottoisien metsäraaka-ainevarojen äärellä. Mahdollisella uudella kunnalla olisi erinomaiset edellytykset nousta vetovoimaiseksi sisäsaaristokunnaksi. Selvitysalueella olisi asukkaita yli 45 000 (riippuen Parikkalan suuntautumisesta).

Kolmannen työryhmän esittämän selvitysalueen muodostaisivat Varkaus, Heinävesi, Joroinen, Pieksämäki sekä ainakin osa Leppävirtaa.

Alueen ytimessä olisi Varkauden tilastollinen työssäkäyntialue. Joroisten osalta vilkas työmatkaliikennöinti, asiointi, yhdyskuntarakenne, etäisyydet sekä nykyinen kuntayhteistyö osoittavat Joroisten olevan jo voimakkaasti Varkauteen suuntautunut. Työryhmä esittää, että myös Leppävirran osalta eteläisen Huruslahden alueen vahvan työssäkäynnin vuoksi tulisi kuulua tähän Varkauden seudun kokonaisuuteen. Heinävesi on pieni ja erittäin vaikean väestökehityksen edessä lähivuosikymmeninä. Työryhmä on Pieksämäen osalta katsonut, että yhdistyminen vahvistaisi myös sen tulevaisuutta, vaikka alueella on jo tehty kaksi yhdistymistä 2000-luvulla. Selvitysalueella olisi asukkaita yli 50 000.

Palvelujen turvaaminen on ensisijainen tavoite

Kuntauudistuksen ensisijaisena tavoitteena on asukkaiden palvelujen turvaaminen. Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Kunnat saavat tukea muutokseen

Valtakunnallinen kuntauudistus on valtavamuutosprosessi. Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia. Kunnat saavat muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa valtion tukea. Ennen muutostuen tarkempaa valmistelua halutaan kuulla kuntien toiveet siitä, millaista muutostukea ne odottavat valtion taholta.

Valtion muutostuki konkretisoituu kolmella tasolla: lakitasolla, prosessitasolla ja täsmätukien tasolla. Tärkeimpiä uusia lakeja tulevat olemaan rakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi rahoitus- ja valtionosuuslainsäädäntö sekä uusi kuntalaki. Näiden kaikkien uusien lakien odotetaan tukevan omalta osaltaan kuntauudistuksen etenemistä.

Tärkeä uudistuksen työvaihe liittyy kuntajakoselvitysten tekemiseen. Työryhmä on esittänyt, että kuntia tuettaisiin erityisten kuntajakoselvitysten avulla ja että valtio vastaisi selvitysten kustannuksista.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja sähköisten palvelujen kehittämisellä kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa. Valtakunnallisella tietohallintomuutoshankkeella ja siihen liittyvällä kuntaliitoskohtaisella tuella tuetaan yhdistyvien kuntien tieto- ja viestintäteknistä muutosta.

Uudessa kuntalaissa painotetaan lähidemokratian toteutumista

Tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annetaan syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 2013 vuoden alusta. Kuntarakennelaki korvaa siis voimassaolevan Paras-puitelain. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan aluekierroksen jälkeen keväällä 2012. Uudessa kuntalaissa vahvana uudistamiselementtinä on erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien vahvistaminen.

Miten kuntauudistuksen valmisteluun voi vaikuttaa?

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys on virkamiestyöryhmän esitys, josta kunnat ja muut tahot antavat lausuntonsa kevään aikana. Hallitus tekee linjauksensa vasta kuultuaan kuntia.

Kuntien sähköinen virallinen kuuleminen 13.4.2012 saakka

Kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä selvitystä koskeva valtiovarainministeriön sähköinen virallinen kuulemislomake on lähetetty kuntiin 13.2.2012. Kunnanvaltuustoilla on aikaa antaa lausuntonsa työryhmän selvityksestä sekä esittää näkemyksensä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistushankkeista 13.4.2012 saakka.

Sähköisellä kyselylomakkeella pyydetään kunnan lausunto työryhmän selvityksessä esitetyistä kuntarakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista, työryhmän tarkastelunäkökulmista ja kuntaliitostarpeen arvioinnista, kuntajakoselvityksen toteuttamisesta, kuntauudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta sekä muutostuesta.

Vuorovaikutteinen keskustelualusta alueelliseen keskusteluun owela.fi/kuntauudistus 

Valtiovarainministeriö avasi 14.2.2012 ensimmäisen aluetilaisuuden yhteydessä kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskustelufoorumin tavoitteena on mahdollistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdotetusta tai ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista valmistelijoiden tueksi. Valmistelijat seuraavat keskustelua säännöllisesti. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Teknisen palvelualustan alueellisille keskusteluille tuottaa VTT.

Etelä-Savon keskustelu www.owela.fi/kuntauudistus/etela-savo

Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen kuntauudistuskeskusteluun otakantaa.fi

Otakantaa.fi on keskustelufoorumi kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun. Foorumilla on avattu keskustelu kuntauudistuksesta. Keskustelussa pyydetään ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin

Millainen on elinvoimainen kunta?
Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miten Suomiturvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
www.otakantaa.fi

Lisätietoa uudistuksesta: www.kuntauudistus.fi

Lisätietoja:
Etelä-Savon esityksestä
ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 040 482 7046 
ylitarkastaja Suvi Savolainen, puh. 040 508 8108

Kuntien muutostuesta
kehittämispäällikkö Arto Koski, 09 160 33529

Kuntien kuulemisesta ja keskustelufoorumeista
tiedottaja Marja-Leena (Maiju) Laakso, 0400 257 846
neuvotteleva virkamies Katja Palonen, 040 835 5379