Kainuun maakunnan menojen kasvua saatu hillittyä
Kainuun hallintokokeilun aikana vuosina 2005-2010 on pystytty hillitsemään maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut, ilmenee hallintokokeilun seurantaryhmän raportista, joka julkaistiin 19.10.2011.
Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2011 lain Kainuun hallintokokeilun jatkamisesta vuoden 2016 loppuun saakka. Lakimuutos tulee voimaan 31.12.2012. Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämää kuntauudistusta valmisteleva kunnallishallinnon rakenneryhmä käy läpi koko maan kunta- ja palvelurakenteen. Kainuun mahdollisuudet muusta maasta poikkeavaan hallintomalliin ratkaistaan erikseen kuntauudistuksen edetessä.
Seurantaryhmän viidennessä raportissa käsitellään maakunnan taloutta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuspalvelujen saatavuutta. Tarkastelussa on myös kansalaisvaikuttaminen ja viestintä hallintokokeilun aikana.
Kokeilulle asetettu yleinen tavoite menojen kasvun hillitsemisestä on saavutettu. Sen sijaan tavoitteeksi asetetussa menojen kasvun puolittamisessa ei ole onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 85 prosenttia valtakunnan kasvusta.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen ja nettokäyttökustannusten kasvu on kokonaisuudessaan ollut valtakunnan tasoon ja valittuihin vertailumaakuntiin verrattuna pienempää. Myös Kainuun kunnat ovat hyötyneet kokeilusta taloudellisesti. Vastaavien palveluiden järjestäminen yksittäisten kuntien palveluina olisi maksanut kainuulaisille veronmaksajille laskentatavasta riippuen noin 60 - 100 miljoonaa euroa enemmän vuosina 2005-2010.
Toisen asteen koulutusta arvioitu
Yhteiskunnallisesti merkittävä asia on perusopetuksen päättävien opiskelijoiden lähes sataprosenttinen sijoittuminen toisen asteen opintoihin. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen yhden maakunnallisen järjestäjän toimesta on tiivistänyt lukioiden ja ammatillisen koulutuksen keskinäistä yhteistyötä. Alenevan ikäluokkakehityksen vuoksi toisen asteen oppilaitosverkon sopeuttamiseen liittyvistä päätöksistä on käyty päättäjien ja virkamiesten neuvottelujen lisäksi vilkasta kansalaiskeskustelua.
Kansalaiskeskustelu lisääntynyt
Kainuun tavoitteena on malli, jossa erilaiset kuulemis- ja vaikutusten arviointimenetelmät kytketään saumattomasti ja suunnitelmallisesti päätösten ja strategioiden valmisteluun. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja peruskuntien haasteena on neuvottelujärjestelmän hiominen erityisesti lähipalvelujen määrittelyssä.
Kansalaisvaikuttamisen ohjelman päivitys käynnistyi vuonna 2010. Seurantaraportin mukaan viestinnälliset tavoitteet ovat pitkälti toteutuneet ja kansalaisten kuuleminen on laajentunut huomattavasti. Omien julkaisujen ja erityisesti verkkosivujen merkitys kansalaisten kuulemisessa on kasvanut huomattavasti. Sen sijaan kolmannen sektorin kumppanuus ja aktiivisen kansalaisuuden kasvattaminen ovat edenneet hitaammin.
Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän V väliraportti
Lisätietoja: seurantaryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Silja Hiironniemi, puh. 09 1603 3250, finanssineuvos Teemu Eriksson, puh. 09 1603 2235 ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen, puh. 09 1603 2202