Kuntien vastaukset kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan kyselyyn saapuneet
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen piirissä olevasta 312 kunnasta 308 kuntaa vastasi 31.8.2011 mennessä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön teettämään kyselyyn, joka koski lain velvoitteiden täyttämistä.
Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Vastanneista kunnista 193 on kyselyn mukaan tehnyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eli puitelain edellyttämät sitovat päätökset sekä vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan että sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden osalta.
Kuntien päätökset ja velvoitteiden täyttäminen
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä tulee olla vähintään noin 20 000 asukasta. Kuntien tuli viimeistään 31.8.2011 mennessä päättää, täyttävätkö ne väestöpohjan toteuttamalla kuntaliitoksen vai perustamalla yhteistoiminta-alueen. Väestöpohjan täyttävän kunnan tai yhteistoiminta-alueen tulee aloittaa toiminta viimeistään vuoden 2013 alusta lukien.
Määräaikaan mennessä kyselyyn annettujen vastausten perusteella 238 kuntaa täyttää tällä hetkellä puitelain mukaisen vähintäännoin 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteen.
Näistä kunnista 7 kuntaa on mukana valtioneuvoston jo päättämässä vuonna 2013 voimaan tulevassa liitoksessa. Liitosta selvittää lisäksi 15 kuntaa. Liitoksia on toteutunut myös aiempina vuosina.
Sitovat päätökset väestöpohjan täyttävästä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta on yhteensä 177 kunnalla, joista 2 toteuttaa myös kuntaliitoksen vuonna 2013.
Näiden lisäksi 34 kuntaa täyttää väestöpohjan jo itsessään eikä niillä ole päätöstä kuntaliitoksista tai yhteistoiminta-alueista.
Niistä 177 kunnasta, joilla on sitova päätös väestöpohjan täyttävästä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta, 133 on tehnyt myös riittävät päätökset sosiaalihuollon palvelujen siirtämisestä yhteistoiminta-alueelle.
Sitova ratkaisu väestöpohjan täyttämisestä puuttuu 70 kunnalta. Osalla näistä kunnista on aiesopimus tai käynnissä oleva selvitys, osa hakee valtioneuvostolta poikkeamismahdollisuutta ja osalla kunnista on yhteistoiminta-alueratkaisu, joka ei kuitenkaan täytä väestöpohjavelvoitetta.
Väestöpohjavaatimuksesta hakee poikkeamismahdollisuutta 39 kuntaa
Puitelain mukaan väestöpohjavaatimuksesta voidaan poiketa, jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole mahdollista tai jos se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi.
Lain mukaisiin poikkeusperusteisiin vetoaa yhteensä 22 kuntaa.
Väestöpohjasta voi myös hakea poikkeamisoikeutta eli ns. exitiä. Valtioneuvosto voi myöntää oikeuden, mikäli kuntien katsotaan tehneen riittävät päätökset toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen perustamiseksi huomioiden alueelliset olosuhteet. Tätä hakee 39 kuntaa.
Yhteistoimintaan velvoittava menettely ja jatkotoimet ? rakennelaki korvaa puitelain
Keväällä voimaan tulleessa puitelain muutoksessa valtioneuvosto sai toimivallan velvoittaa kunnan yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi, mikäli kunnat eivät itse ole määräaikaan mennessä tehneet asiaa koskevia päätöksiä. Lain mukaan valtioneuvosto voi tehdä päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä valtioneuvosto voi päättää väestöpohjasta myönnettävistä poikkeuksista.
Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus käynnistää kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kestävä ja elinvoimainen kuntarakenne, jolla turvataan palvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa.
Vahva peruskunta muodostuuluonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee lisäksi vastaamaan yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen ja tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan sekä kehitystyöhön.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson katsoo, että kuntauudistuksen tulee varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus.
- Kuntakentän elinvoimaisuus on ratkaisevin tekijä peruspalveluiden turvaamisen kannalta. Elinvoimainen kuntakenttä luo pohjan laajalle hyvinvoinnille ja on parasta lääkettä eriarvoisuuden ja terveyserojen taltuttamiseksi, ministeri Guzenina-Richardson painottaa.
Hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä siten, että puitelain mukaisesta menettelystä siirrytään rakennelain mukaiseen menettelyyn. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan puitelakiin sisältyvää yhteistoimintaan velvoittavaa menettelyä ja kuntakohtaisten neuvottelujen käynnistämistä ei siksi nähdä tarkoituksenmukaiseksi tässä tilanteessa, jossa annettava rakennelaki tulee hallitusohjelman mukaisesti korvaamaan nyt voimassa olevan puitelain.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen korostaa, että hallitusohjelman mukaan nykyinen puitelaki korvataan rakennelailla.
- Koska koko kuntarakenne aiotaan uudistaa, näin ollen erillisiä neuvotteluja kuntien kanssa ei nyt käynnistetä puitelain velvoitteiden täyttämisestä. Kaikki Paras-hankkeen aikana kunnissa tehty työ pyritään kuitenkin hyödyntämään mahdollisimman hyvin jatkossa, ministeri Virkkunen toteaa.
Kuntauudistuksen aikataulusta ja organisoinnista kerrotaan lisätietoja syyskuun alussa.
Lisätiedot:
valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (VM) p. 040 800 4362
erityisavustaja Laura Rissanen (VM), p. 041 540 4505
erityisavustaja Martta October (STM), p. 044 034 0343
ylitarkastaja Suvi Savolainen (VM), p. 040 508 8108
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm (VM), p. 040 760 5524