Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Työ 2.0: Sata tarinaa työstä valtiolla
Marika Tammeaid: Tulipalojen sammuttamisesta tulevaisuuden haltuunottoon

Valtiovarainministeriö 30.8.2018 14.00
Uutinen
Marika Tammeaid.
Marika Tammeaid

Johtavana asiantuntijana Sitrassa työskentelevä Marika Tammeaid puhuu henkilökierron ja osaamisen joustavamman hyödyntämisen puolesta valtionhallinnossa. Kokeneena henkilökiertolaisena Tammeaid voi suositella käytäntöä myös muille – henkilökierto ei kuitenkaan ole ainut tapa jakaa osaamista yksilöiden ja organisaatioiden välillä.

Tammeaidille kiertolaisen elämä on tuttua. ”En ole ollut virallisessa henkilökierrossa, mutta hyvien ja fiksujen esimiesten siunauksella olen järjestänyt itse itselleni kiertomahdollisuuksia. Työskentelen nyt Sitrassa, mutta olen täällä lainassa Valtionkonttorista. Olen ollut kierrossa myös valtiovarainministeriössä muutaman otteeseen ja tehnyt lisäksi pienempiä kokonaisuuksia esimerkiksi ulkoministeriössä. Sukkulointi valtionhallinnon organisaatioiden välillä ei siis ole minulle vierasta.”

Eri organisaatioiden työtehtävät limittyvät usein yhteen, mikä osaltaan vahvistaa henkilökierossa olevan virkamiehen omaa osaamista. ”Substanssit tukevat toisiaan valtavasti, elämmehän me sellaisessa maailmassa, jossa asiat eivät noudata organisaatiorajoja. Kun tietää, mitä muualla tehdään, pystyy linkittämään oman työnsä osaksi laajempaa kokonaisuutta, ja sitä kautta oma kyky ilmiölähtöiseen ajatteluun vahvistuu.” Tammeaid on suunnitellut ja paraikaa vetää Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -nimistä julkissektorin johtamiskoulutusta osana Sitran julkisen sektorin johtamisen avainaluetta. Nykyisessä työssä henkilökierrosta on ollut Tammeaidille erityistä hyötyä: ”Minulle on kertynyt hyvät verkostot eri puolilta valtionhallintoa. On helppo ottaa ihmisiin yhteyttä, kun tietää voivansa asettua heidän saappaisiinsa. Erityisen tärkeää on ymmärtää kurssin osallistujien näkökulmaa.”

Oppimiselle täytyy olla aikaa.

Henkilökierto ei kuitenkaan ole ainoa tapa jakaa osaamista joustavammin valtionhallinnon sisällä. ”Klassiset keinot, kuten mentorointi tai käänteinen mentorointi, jossa nuoret virkamiehet opettavat vanhempia, ovat hyviä keinoja lisätä oppimista organisaation sisällä”, Tammeaid muistuttaa. ”Työelämä on nykyään viritetty niin tiukoille, että vertaisoppimiselle on varattu hämmästyttävän vähän aikaa, jopa oman tiimin sisällä. Mutta on tärkeää rakentaa sellaisia dialogisia kohtaamisia, joissa mietitään yhdessä, miten haasteita ratkaistaan. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että siirrytään jonnekin kauas pitkäksi aikaa – kohtaamisia voidaan järjestää myös yksinkertaisesti arjessa. Hyvä keino aloittaa on esimerkiksi huolehtia arkisen kokouskulttuurin vuorovaikutteisuudesta. Vaikka kokoukset on tarkoitettu yhteisen ymmärryksen lisäämiseen, niitä vedetään usein monologityylillä.”

Tammeaidin mielestä osaamisen jakaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuuden muutoksiin osataan varautua. ”Olen itse asiassa todella huolissani suomalaisen työelämän ja valtionhallinnon oppimisen kulttuurista. Jotenkin eletään hyvin reaktiivisessa maailmassa, hoidetaan vain niitä tulipaloja. Silloinhan oppiminen, uusiutuminen ja tulevaisuuden haltuunotto karsiutuvat väistämättä pois. Raivaisin todella paljon enemmän aikaa yhteiselle sense-makingille ja jakamiselle. Se on elintärkeää uudistumisen ja tulevaisuuden kannalta. Jos sitä ei tehdä, jatketaan elämistä maailmassa, jota ei kohta ole.”

Hallintopolitiikka Työ 2.0 Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö