Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 16.5.2024 Kirjallinen varoitus nro 997/2024 (diaarinumero 1605/03.04.04.04.03/2022)

 

Asia     
Valtion virkamiehelle annettua kirjallista varoitusta koskeva valitus

Asiasanat 
Kirjallinen varoitus
Puutteellinen työsuoritus 
Työnjohdollinen ohjeistus 
Työnjohtomääräys
Työtehtävistä suoriutuminen
Virkavelvollisuuden laiminlyönti 

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri oli päätöksellään 13.6.2022 antanut edunvalvontasihteeri A:lle valtion virkamieslain 24 §:n nojalla varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnin perusteella. Päätöstä perusteltiin muun ohessa sillä, että A oli jättänyt hoitamatta hänelle määrättyjä ja vastuullaan olevia tehtäviä. A:n tehtävien hoidossa oli ollut merkittävä määrä puutteita. A:n olisi tullut tehtävässään saamansa osaamisen, koulutuksen ja ohjeistuksen perusteella suoriutua tehtävistään. Hänen tehtävänkuvaansa oli kuulunut itsenäisen harkintavallan käyttö vastuulleen määrättyjen päämiesten asioiden hoitamisessa. A:n työmäärä ei ollut sellainen, ettei siitä olisi voinut kohtuudella selviytyä. Hänen ohjeiden vastaisesta toiminnastaan ja laiminlyönneistään oli aiheutunut merkittävää vahingonvaaraa tai vahinkoa sekä päämiehille että työnantajavirastolle.

A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. A totesi, että häntä ei ollut aiemmin huomautettu hänen työssään mahdollisesti havaituista puutteista. Puutteet olivat tulleet esille vasta silloin, kun A oli saanut kutsun varoituksen antamista koskevaan kuulemistilaisuuteen. A:n aloittaessa tehtävissään työmäärä oli ollut ruuhkautumisen vuoksi valtava, eikä A:n perehdytyksestä tehtäviinsä ollut huolehdittu riittävällä tavalla. A oli tehnyt työnsä osaamisensa, taitojensa ja käytettävissä olleiden resurssien mukaisesti. A:n käsityksen mukaan varoituksen antaminen oli johtunut siitä, että hän oli vahvasti kyseenalaistanut keväällä 2022 tehdyn työtehtävien siirron edunvalvontasihteerien kesken, koska oli kokenut sen epätasa-arvoiseksi. Muidenkin edunvalvontatoimiston edunvalvontasihteerien työssä oli ollut vastaavanlaisia puutteita kuin A:n työsuorituksessa, mutta ne eivät olleet johtaneet varoituksen antamiseen.

Hallinto-oikeus totesi, että A oli laiminlyönyt hakea asumistukea, hoitotukea ja vapautusta tai alennusta asiakasmaksuihin sekä jättänyt ottamatta kotivakuutuksen vastuullaan olleille edunvalvonnan päämiehille. Lisäksi hän oli jättänyt noudattamatta muun ohessa työnantajan laskutusta koskevia ohjeita. Kaikki edellä mainitut tehtävät olivat edunvalvontasihteerin tehtävänkuvauksen perusteella kuuluneet A:n vastuulle. A oli käyttänyt virassaan myös itsenäistä ratkaisuvaltaa. A:n vastuulla olleista toiselle edunvalvontasihteerille siirtyneistä päämiehistä merkittävän osan asioiden hoitamisessa oli ilmennyt puutteita. A oli työskennellyt edunvalvontasihteerin tehtävissä vuodesta 2017 lähtien, ja varoituksen perusteena olleet puutteet hänen viranhoidossaan kohdistuivat työnantajan mukaan pääosin varoituksen antamista edeltäneille kahdelle vuodelle. Kun otettiin huomioon nämä seikat ja A:lle annettu ohjeistus, ei ollut uskottavaa, että puutteet viranhoidossa olisivat johtuneet puutteellisesta perehdytyksestä. A:n vastuulla oli ollut huolehtia siitä, että hänelle osoitetut virkatehtävät tulivat suoritetuiksi asiamukaisesti ja viivytyksettä.

Hallinto-oikeus totesi, että A oli toistuvasti laiminlyönyt virkaansa kuuluvien tehtävien suorittamisen siten, että hänen laiminlyönneistään oli aiheutunut vahinkoa tai vahingonvaaraa edunvalvonnan päämiehille ja hänen työnantajalleen. A:n esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa ei ollut tullut esiin seikkoja, jotka olisivat osoittaneet, että kirjallisen varoituksen antaminen olisi perustunut muihin kuin työnantajan valituksenalaisessa päätöksessä ilmoittamiin seikkoihin. Koska A oli laiminlyönyt noudattaa työnjohto- ja valvontamääräyksiä ja suorittaa virkatehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä, oikeusapu- ja edunvalvontapiiri oli voinut antaa hänelle kirjallisen varoituksen. Varoituksen antaminen oli perustunut erityisesti laiminlyöntien suureen määrään, eikä päätöstä siten voitu pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena yksinomaan sillä A:n esittämällä perusteella, että myös muilla edunvalvontasihteereillä oli jäänyt vastaavia virkatehtäviä hoitamatta. Hallinto-oikeus totesi, että kirjallinen varoitus ei ollut suhteettoman ankara seuraamus varoituksen perusteena olleista virkavelvollisuuksien laiminlyönneistä. Valituksenalaista päätöstä ei ollut syytä muuttaa. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti, 24 §
Hallintolaki 6 §