Korvausvaatimus                                                                            Helsingin hallinto-oikeus
Määräaikainen virkasuhde
Määräaikaisuuden peruste                                                             Päätös 16/0392/2

                                                                                                           A: 24.5.2016

A oli nimitetty kuuteen määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalla 1.3.2010 – 31.10.2013, jonka jälkeen virkasuhdetta ei ollut enää jatkettu. A oli toiminut viraston johtajan virassa, ja vaati työnantajalta 12 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta toistuvien määräaikaisten virkasuhteiden perusteettomasta käyttämisestä. Määräaikaisten nimitysten perusteena oli 1.3.2010 – 31.12.2012 organisaatiomuutos. Ajalla 1.1 – 30.6.2013 määräaikaisen nimityksen perusteena oli keskeneräiset virka-/työjärjestelyt yksikössä, ja 1.7 – 31.10.2013 tehtävien väliaikainen hoitaminen.

Hallinto-oikeus totesi, että organisaatiouudistus oli ollut erittäin laaja, joka oli toteutettu monessa osassa. Hallinto-oikeus piti uskottavana, että organisaation muuttamisella alueellisesta valtakunnalliseksi oli ollut jatkuva vaikutus paikallisten yksiköiden organisointiin ja henkilöstörakenteeseen. Vuoden 2010 peruste oli riidaton, koska A oli itse todennut sen olleen virkamieslain mukainen. Organisaatiomuutos oli ollut vielä 2011 ja 2012 nimitysten aikana kesken, ja sillä oli voitu arvioida olleen vaikutusta A:n hoitaman tehtävän pysyvyyteen, joten työnantajalla oli ollut peruste nimittää A määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hallinto-oikeus katsoi, että virkasuhteiden 1.1 - 31.12.2011 ja 1.1 – 31.12.2012 määräaikaisuuksien kestot olivat olleet organisaatiouudistuksen laajuuteen liittyvistä syistä vaikeasti arvioitavissa, ja nimittämiskirjat oli siten voitu antaa tiedossa olevaksi ajaksi. Hallinto-oikeus totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että A:n määräaikaisten virkasuhteiden perusteina olisi missään vaiheessa ollut A:n esittämällä tavalla virkamieslain 9 §:n 1 momentissa mainittu avoinna olevan viran tehtävien hoito. Hallinto-oikeus katsoi, että myös vuoden 2013 A:n määräaikaisten nimitysten syyt oli katsottava olleen virkamieslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja viraston toimintaan liittyviä syitä, joita oli siten pidettävä perusteltuina.

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n nimitysten jakamiselle useampaan osaan oli ollut virkamieslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu erityinen syy, koska nimitykset olivat ajoittuneet erittäin laajaan organisaatiomuutokseen ja sen jälkeiseen tilanteeseen, jossa virastossa oli toteutettu tehtävien uudelleen järjestämiseen johtanut uudistushanke. A:lla ei siten ollut oikeutta hakemaansa korvaukseen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta korvaukseen myöskään virkamieslain 56 §:n nojalla, koska A:n toistaiseksi voimassa oleva niin sanottu taustavirka osastopäällikkönä oli ollut voimassa määräaikaisuuksien ajan ja oli voimassa edelleen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

 

Valtion virkamieslaki 9 §
Valtion virkamieslaki 56 § 1 momentti