Helsingin hallinto-oikeus 27.5.2016 16/0404/2 

Hallintoriita 
Korvausvaatimus 
Määräaikainen virkasuhde
Määräaikaisuuden peruste
Oikeudenkäyntikulut
Työn luonteesta johtuva peruste
Palkka

A vaati virastoa velvoitettavaksi suorittamaan hänelle virkamieslain 56 §:n tarkoittamaa korvausta 18 kuukauden palkkaa vastaava määrä. A oli ollut 1.1.2013-30.6.2014 välisen ajan neljässä perät-täisessä määräaikaisessa virkasuhteessa virastossa, minkä jälkeen virasto ei ollut enää jatkanut virkasuhdetta. A:n mukaan hänet oli nimitetty toistuvasti ilman pätevää syytä määräaikaisiin virkasuhteisiin. Määräaikaisten virkasuhteiden ketjuttamisen sijasta hakija olisi pitänyt nimittää vakituiseen virkaan. A:n mukaan hänen tehtävät virastossa olivat olleet pysyviä eikä työn luonne ollut edellyttänyt hänen nimittämistään määräaikaisiin virkasuhteisiin. 

Virasto esitti hallinto-oikeudessa perusteena määräaikaisten virkasuhteiden käyttämiselle sen, ettei virastolla ollut ollut vuosina 2013 ja 2014 oikeutta täyttää avoimeksi tulevia virkoja ilman minis-teriön lupaa. Hallinto-oikeus totesi, ettei oikeusministeriön vakuutusoikeudelle asettamalla virkojen täyttörajoituksella ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa A:n määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n nimittämiselle määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 1.4.-30.6.2014 ollut työn luonteesta johtuvaa tai muutakaan virkamieslaissa tarkoitettua syytä. A:lla oli siten oikeus saada korvaus. Hallinto-oikeus otti huomioon korvauksen määrää harkitessaan A:n iän, korvauksen perusteena olevan palvelussuhteen keston sekä hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan vastaavaa työtä. Hallinto-oikeus velvoitti viraston maksamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Korvausvaatimus hylättiin enemmälti. Vaatimus viivästyskoron maksamisesta korvaukselle hylättiin. Hallinto-oikeus velvoitti viraston maksamaan A:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5 000 euroa korkoineen.

KHO 30.5.2018 T 2597: Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi viraston valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Virasto määrättiin korvaamaan A:n oikeuden-käyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 379 eurolla viivästyskorkoineen. 

Valtion virkamieslaki 9 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 9 § 3 momentti
Valtion virkamieslaki 56 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 74 §