Päätös Helsingin hallinto-oikeus 20.9.2023 Nimittämispäätös nro 5239/2023 (diaarinumero 2046/03.04.04.04.03/2022)

 

Asia     
Valtion virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Esteellisyys
Harkintavalta 
Kokonaisarvio 
Kelpoisuusvaatimukset
Nimittämismenettely 
Nimittämispäätös
Nimitysharkinta 
Nimitysmenettely 
Nimitysmuistio 
Nimityspäätös
Päätöksen perusteleminen
Tutkimatta jättäminen

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Koulun rehtori oli päättänyt 28.3.2022 tekemällään päätöksellä nimittää koulun lehtoriksi B:n. Nimityspäätöksen perustelujen mukaan viran tehtävät ja hakuilmoituksessa mainitut edellytykset sekä haastattelun kautta saadut näkemykset hakijoiden kyvyistä ja taidoista huomioon ottaen hakijoista B:llä oli ollut parhaimmat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. 

Virkaan nimittämättä jäänyt A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. A vaati myös, että virka julistetaan uudestaan haettavaksi. A:n mukaan virkahaussa oli suosittu epäpäteviä ja vähemmän ansioituneita hakijoita ansioituneempien ja pätevien hakijoiden sijasta. Haastatteluun kutsutuista kaksi henkilöä oli ollut virkaan epäpäteviä. Kahta hakijaa, joilla oli ollut pisin opetuskokemus ja joista toinen oli osannut myös ranskan kieltä, ei ollut kutsuttu haastatteluun. Virkaan valitulla B:llä oli ollut kokemusta vain yhden oppiaineen opettamisesta vaadituista neljästä oppiaineesta, eikä hän ollut ollut toiminut kokoaikaisena lukio-opettajana. Nimityspäätöksen tehnyt rehtori oli tuntenut B:n, mikä oli synnyttänyt epäilyn, että nimityspäätökseen olivat vaikuttaneet henkilökohtaiset suhteet. A:n mukaan rehtorin olisi tullut jäävätä itsensä.

Hallinto-oikeus totesi A:n vaatimuksen osalta, joka koski viran julistamista uudelleen haettavaksi, että hallinto-oikeus voi lähtökohtaisesti vain kumota viranomaisen päätöksen sen vuoksi, että se on lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden toimivaltaan ei asiassa kuulunut määrätä siitä, mihin toimenpiteisiin viranomaisen oli ryhdyttävä päätöksen tultua kumotuksi. A:n esittämä vaatimus viran julistamisesta uudelleen haettavaksi oli tämän vuoksi jätettävä tutkimatta. 

Hallinto-oikeus totesi esteellisyyttä koskevan valitusperusteen osalta, että rehtoria ei ollut pidettävä esteellisenä yksinomaan sen johdosta, että hän oli mahdollisesti työskennellyt aiemmin samassa työpaikassa tai samassa projektissa B:n kanssa. Hallinto-oikeus totesi, että luottamus rehtorin puolueettomuuteen ei ollut vaarantunut. 

Hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli esitetyn ansiovertailun puutteellisuuteen liittyvien seikkojen osalta ratkaistava, oliko rehtorin päätös kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä sen vuoksi, ettei A:ta ollut kutsuttu haastatteluun ja että kelpoisten hakijoiden ansioita ei ollut vertailtu riittävällä tavalla ennen virkaan nimittämistä koskevan päätöksen tekemistä. Hallinto-oikeus totesi, että lehtorin virkaa hakeneista henkilöistä laaditusta, ansiovertailuksi otsikoidusta asiakirjasta ilmeni, että yhteensä kuusi henkilöä oli täyttänyt viran kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin tekemästä nimityspäätöksestä tai asiassa saadusta selvityksestä ei ilmennyt, mitkä objektiivisesti hyväksyttävät seikat olivat vaikuttaneet siihen, ketkä kelpoisuusehdot täyttäneistä hakijoista oli kutsuttu haastatteluun. Pelkkä maininta siitä, että haastateltavien valinnat oli tehty kokonaisarvion perusteella, ei ollut riittävä perustelu valinnoille. Ansiovertailusta ei ilmennyt, miksi B oli katsottu ansioituneimmaksi kysymyksessä olevaan virkaan. Virkaan sopivuutta arvioitiin asiakirjan mukaan haastattelussa. Myöskään haastattelumuistiinpanoista ei ilmennyt hakijoiden ansioiden vertailua muutoin kuin haastateltavien antamien vastausten selkeyden ja johdonmukaisuuden pisteytyksenä. Asianmukaista vertailua ei ollut myöskään tehty nimitysmuistiossa, jossa oli ainoastaan lueteltu haastateltujen hakijoiden ansiot ja yleisluontoisesti todettu, että B oli sopivin täytettävänä olevaan virkaan.

Hallinto-oikeus totesi, että rehtorin päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten hakijoita oli tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi B:tä oli pidetty ansioituneimpana kysymyksessä olevaan lehtorin virkaan. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. Hallinto-oikeus totesi johtopäätöksenä, että valituksenalainen rehtorin päätös oli edellä sanotun vuoksi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Hallinto-oikeus kumosi päätöksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §
Perustuslaki 125 § 2 momentti ja perustuslain säätämiseen johtanut hallituksen esitys (HE 1/1998 vp) Hallintolaki 6 §, 27 § 1 momentti, 28 § 1 momentti 7 kohta, 31 § 1 momentti ja hallintolakia koskeva hallituksen esitys (HE 72/2002 vp)
Valtion virkamieslaki 1 § 2 momentti, 6 § 1 momentti, 8 §, 59 § 1 momentti ja hallituksen esitys muun muassa laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 77/2017 vp), perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä (PeVL 42/2017 vp) ja hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HaVM 8/2018 vp)