Helsingin hallinto-oikeus 15.6.2023 nro 3590/2023 (diaarinumero 1077/03.04.04.04.03/2022) 

Päätös Korkein hallinto-oikeus 6.5.2024 Muu syy (terveydentila) nro 1314/2024 (diaarinumero 2003/03.04.04.04.03/2023) 

 

Asia     
Valitus virkamiehen terveydentilan selvittämistä koskevasta määräyksestä

Asiasanat 
Epäasiallinen käyttäytyminen 
Kuulemismenettely
Terveydentilaselvitys 
Terveystarkastus
Työkyky 
Työkyvyn selvitys 
Työnjohdollinen ohjeistus 
Työtehtävistä suoriutuminen
Valituslupa 
Yhteistyövaikeudet

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Viraston johtaja oli 1.2.2022 tekemällään päätöksellä määrännyt asiantuntija A:n osallistumaan valtion virkamieslain 19 §:n mukaiseen työkyvyn arviointiin, jossa selvitettiin A:n työkykyä ja tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä. Työnantajan havainnot A:n poikkeavasta toiminnasta ja tarpeesta työkyvyn selvittämiselle olivat kiteytyneet tietynlaisiin vuorovaikutus- ja viestintätilanteisiin. Myös A itse oli kertonut psykososiaalisista haasteistaan. Ongelmatilanteita oli yritetty ratkoa ja asioista keskustella työyhteisön sisällä, mutta työkykyongelmat ja vuorovaikutushaasteet olivat siitä huolimatta jatkuneet. A:n esihenkilö oli antanut A:lle kaksi virkakäskyä 2.9.2021 ja 13.9.2021. Myös yhteistyökumppanina toiminut palveluntuottaja oli kiinnittänyt huomiota A:n toimintaan virkatehtävien hoidossa ja pyytänyt, että A:n tilalle vaihdettaisiin toinen asiantuntija. Esihenkilö oli päättänyt asiantuntijan vaihdosta 1.11.2021. Esihenkilö toi esiin 16.12.2021 käydyssä keskustelussa, että A oli lukuisilla viesteillään kuormittanut häntä. Viestit olivat pitkiä ja niiden sisältö oli usein sekavaa, mikä oli johtanut huoleen A:n terveydentilasta. Esihenkilön mukaan A kyseenalaisti hänen toimintatapojen lainmukaisuuden ja vähätteli hänen työtä. A:n kritiikkiin sisältyi asiattomia ja epäkunnioittavia piirteitä, ja hän lähetti viestit laajasti koko tiimille. Keskusteluun osallistunut palvelujohtaja oli määrännyt, että A:n olisi tullut hakeutua työkykyarviointiin, sillä A:n esiin tuoma psykososiaalinen kuorma oli vaarana näkyä asiakastyössä ja viranhoidossa sekä yhteydenpidossa yhteistyökumppaneihin. Työkykypalaveri, jossa käsiteltiin A:n työkyvyn arviointia, oli järjestetty 1.2.2022, ja siihen osallistuivat A, palvelujohtaja ja työterveyslääkäri. 

A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. A vaati myös päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. A totesi perusteluissaan, että valituksenalainen päätös merkitsi pakottamista työkyvyn arviointiin vailla asianmukaisia perusteita. Päätös sisälsi epätarkkoja lauseita ja tulkintoja, jotka eivät voineet olla perusteena työkyvyn arviointiin. A totesi, että 1.2.2022 pidetty työkykyneuvottelu oli ollut pelkkä muodollisuus, jossa oli todettu, että valituksenalainen päätös oli annettu. 16.12.2021 käydystä keskustelusta laadittu muistio oli käytännössä sama asia kuin valituksenalainen päätös. A:n mukaan hän ei ollut tullut työkykyneuvottelussa kuulluksi. 

Hallinto-oikeus oli 5.4.2022 antamallaan välipäätöksellä hylännyt A:n vaatimuksen valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Hallinto-oikeus otti pääasian perusteluissaan kantaa A:n esittämään väitteeseen menettelyn virheellisyydestä. Hallinto-oikeus totesi, että viraston johtaja oli antanut virkamiehen terveydentilan selvittämistä koskevan määräyksen valituksenalaisella päätöksellä 1.2.2022. Johtajan 13.1.2022 päivätyssä työkykypalaverikutsussa A:lle oli todettu muun ohella, että A:lle oli sovittu aika 1.2.2022 työkykyneuvotteluun, jossa oli tarkoitus sopia muun muassa työssä suoriutumiseen ja työkykyyn liittyvistä asioista. Kutsussa taustatietoina oli selostettu myös valituksenalaiseen päätökseen kirjatut määräyksen perusteluina olevat seikat. Hallinto-oikeus katsoi, että työkykyneuvottelua koskevan kutsun ja muistion perusteella A:lle oli ennen asian ratkaisemista varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka olivat saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun. A:ta oli lisäksi kuultu määräyksen perusteena olleista seikoista 16.12.2021 käydyssä keskustelussa. Hallinto-oikeus totesi, että kyseisessä keskustelussa esiin tuotu tarve työkykyarvioinnista ei ollut päätös A:n määräämisestä terveydentilatutkimuksiin. Hallinto-oikeus katsoi johtopäätöksenä, että viraston menettelyä valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa ei ollut pidettävä virheellisenä.

Hallinto-oikeus otti perusteluissaan kantaa myös viraston johtajan päätökseen. Hallinto-oikeus totesi, että asiassa saadun selvityksen perusteella työnantajalle oli A:n viestimisen ja palveluntuottajalta saadun palautteen perusteella voinut perustellusti nousta huoli virkatehtävien hoitamisen edellytyksistä. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A oli kertonut, ettei hän ollut voinut tehdä työtään rauhassa hänen yksilöimättä jättämiensä psykososiaalisten tekijöiden takia, asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella A:n työkyvystä nousseen huolen asianmukaisuutta olisi ollut syytä kyseenalaistaa. Hallinto-oikeus katsoi, että työnantajan oli ollut välttämätöntä saada A:n virkatehtävien hoitamisen terveydelliset edellytykset selvitetyiksi. Työnantajalla ei ollut ollut käytössään A:n terveydentilasta sellaista selvitystä, jonka perusteella työnantaja olisi muulla tavoin voinut selvittää valittajan virkatehtävien hoitamisen edellytyksiä. A oli näin ollen voitu määrätä osallistumaan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin hänen työkykynsä selvittämiseksi. Hallinto-oikeus katsoi, että valituksenalainen päätös ei ollut perustunut työkyvyn selvittämiseen liittymättömiin syihin. Hallinto-oikeus totesi johtopäätöksenä, että viraston johtajan päätös ei ollut lainvastainen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. 

Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ollut valitusluvan myöntämisen perustetta. 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen.

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Valtion virkamieslaki 19 § 1 momentti
Suomen perustuslaki 7 §
Hallintolaki 6 §, 31 § 1 momentti, 34 §

Korkein hallinto-oikeus

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti