Strateginen toimitilainvestointisuunnitelma on julkaistu – valtio panostaa turvallisuussektorin investointeihin
Valtion toimitilainvestointien ohjauksessa otetaan käyttöön 12-vuotinen strateginen toimitilainvestointisuunnitelma. Tavoitteena on yhtenäistää investointien suunnittelua, vähentää virastojen ja laitosten investointien määrää ja hillitä valtion toimitilakustannuksia. Vuosille 2026–2029 tunnistettuja investointitarpeita on noin 2,85 miljardia euroa.
Inflaation, korkojen nousun ja erityisesti suurten turvallisuussektorille kohdistuvien investointiohjelmien vuoksi tilakustannusten odotetaan nousevan merkittävästi lähivuosina. Valtion toimitiloihin kohdistuu investointitarpeita enemmän kuin valtiontalouden nykyisessä tilanteessa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa.
"Toimitilahankkeita on tärkeää priorisoida, ja niiden toteutustapoja ja laatukriteerejä on tarkasteltava suhteessa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Ensimmäinen strateginen toimitilainvestointisuunnitelma pyrkii luomaan kokonaiskuvan tunnistetuista investointitarpeista ja hillitsemään kustannusten kasvua”, toteaa budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Valtiolla on omistuksessaan ympäri Suomen kiinteistöjä, joiden arvo on noin 5,4 miljardia euroa. Tämä sisältää noin 8 000 rakennusta ja yhteensä noin 6 miljoonaa neliömetriä erilaisia toimitiloja. Näistä tiloista noin viidennes on toimistotiloja ja loput ovat muun muassa vankiloita, oikeussaleja, museoita, poliisilaitoksia, laboratorioita ja varastoja. Puolustusvoimien käytössä olevat tilat kattavat lähes puolet kokonaisneliömäärästä. Omistettujen tilojen lisäksi valtiolla on käytössään noin 0,6 miljoonaa neliömetriä vuokrattuja toimitiloja.
Painotus turvallisuussektorin investointitarpeissa
Strategisessa toimitilainvestointisuunnitelmassa vuosille 2026–2029 tunnistettuja investointitarpeita on noin 2,85 miljardia euroa. Vuosina 2015–2022 valtio investoi tiloihinsa vuosittain noin 250–450 miljoonaa euroa, vuonna 2023 investoinnit olivat noin 600 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 ne ylittivät 700 miljoonaa euroa.
Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti suuret turvallisuussektorille kohdistuvat investointiohjelmat, jotka muodostavat yhteensä lähes 70 prosenttia tulevista toimitilainvestoinneista. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat F-35-hävittäjähankkeen toimitilarakentaminen, suojatilojen kehittämisohjelma sekä valtioneuvoston kortteleiden kehittäminen. Merkittäviä säästöjä esitetyistä hankkeista tuottaa muun muassa valtion virastojen siirtyminen yhteisiin työympäristöihin.
2030-luvulla toimitilainvestoinneissa ovat edessä ainakin vankilaverkoston peruskorjaus, oikeustaloverkoston korjausten jatkaminen, poliisin toimitilaverkoston toimintalähtöisen tarkastelun tulosten toimeenpanon vaikutukset, hätäkeskusverkoston uudistaminen kokonaisuudessaan sekä puolustusvoimien investointiohjelman jatkaminen painottuen maavoimiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden peruskorjaukset ja -parannukset ajoittuisivat kehyskauden lopulle ja 2030-luvulle.
Uusi ohjausmalli parantaa investointien ennakointia ja poikkihallinnollista arviointia
Uudessa ohjausmallissa hallinnonalakohtaiset toimitilasuunnitelmat päivitetään vuosittain osana julkisen talouden suunnitelmaa. Suurempia toimitilahankkeita seurataan myös raha-asiainvaliokunnassa.
Valtion virastot ja laitokset määrittävät tarvitsemansa tilat ohjaavan ministeriön asettamissa raameissa. Senaatti-konsernin liikelaitokset hankkivat tilat joko olemassa olevasta valtion kiinteistökannasta tai markkinoilta tai rakennuttavat uusia tiloja. Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt toimivat valtion tilanhankintayksikköinä.
Strategisen toimitilainvestointisuunnitelman seuranta ja päivitys valmistellaan vuoden 2026 syksyllä seuraavaa hallituskautta varten. Samassa yhteydessä on tarkoitus arvioida koko ohjausmallin toimivuutta ja kehittämistä.
Lisätietoja:
Budjettipäällikkö Mika Niemelä, puh. 02955 30525, mika.niemela(at)gov.fi
Finanssineuvos Pauliina Pekonen, puh. 02955 30081, pauliina.pekonen(at)gov.fi