Varsinais-Suomeen ehdotetaan viittä erityistä kuntajakoselvitysaluetta

Tilaisuus on seurattavissa suorana verkossa (ns. webcasting-lähetys) http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/.

Varsinais-Suomessa paljon kokemusta kuntaliitoksista

Varsinais-Suomi on ollut pienten kuntien maakunta, missä kunnat ovat sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan pieniä. Vuosina 2005 – 2011 Varsinais-Suomessa on toteutunut kaksitoista kuntaliitosta. Maakunnassa on neljä yli kahdenkymmenentuhannen asukkaan kuntaa; Turku, Salo, Kaarina ja Raisio. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on arvioitu miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä voidaan parantaa yli kuntarajojen.

Maakunnassa on useita saaristokuntia ja kolme kaksikielistä kuntaa. Varsinais-Suomen väestömäärä kasvaa muuttoliikkeen ansiosta. Turun naapurikunnat ovat muuttuneetmaaseutumaisista kunnista yhdyskuntarakenteeltaan Turkuun kiinnikasvaneiksi kaupunkimaisiksi kunniksi.

Työryhmä esittää, että Varsinais-Suomeen asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä

- Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Tarvasjoki, Aura, Rusko, Masku, Nousiainen sekä Mynämäki sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila
- Salo sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila, Koski Tl ja Somero,
- Loimaa, Oripää ja Pöytyä sekä mahdollisesti Koski Tl,
- Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa sekä mahdollisesti Pyhärannan eteläisistä osista,
- Parainen ja Kemiönsaari

Lisäksi Pyhärannan kunta ehdotetaan kokonaan tai osaksi kuuluvaksi Rauman ja Eurajoen aluetta koskevaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Somerolla, Koski Tl:llä, Marttilalla, Paimiolla ja Sauvolla olisi mahdollisuus valita kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Somero voisi valita Salon tai Forssan seudun, Marttila, Paimio ja Sauvo uuden Turun tai Salon sekä Koski Tl Salon tai Loimaan. Sauvon ja Paimion valintamahdollisuudet ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Lisäksi työryhmä esittää, että Ypäjän osalta ns. asemaseudulla olisi mahdollisuus valita, kuuluisiko se Loimaan seudun kuntajakoselvitykseen ja Pyhärannan eteläisillä osilla Uudenkaupungin suunta.

Toissijaisesti esitetään, että Uusikaupunki ja Laitila muodostaisivat yhdessä Rauman, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan kanssa erityisen kuntajakoselvitysalueen. Tällöin Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa olisivat osa Turun seudun kuntajakoselvitystä.

Turku maakunnan keskuksena ja kilpailukyvyn kärkenä

Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Aura, Tarvasjoki, Rusko sekä mahdollisesti Paimio, Sauvo ja Marttila –selvitysalue muodostaa luontevan työssäkäynti- ja asiointialueen sekä alueen asukkaiden näkökulmasta yhtenäisen alueen. Esitetty alue olisi yhdyskuntarakenteellisesti eheä kokonaisuus.

Ehdotetulla alueella Turku on työssäkäyntialueen ydin, mutta alueen sisäinenkin työssäkäynti on vilkasta. Ehdotettu uusi kunta olisi vahva elinkeinopoliittinen toimija myös valtakunnallisessa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa. Uusi kunta olisi väestörakenteeltaan elinvoimainen ja riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista. Sen talous olisi vahva. Alue on pinta-alaltaan suuri. Haasteeksi voi muodostua myös suuren kuntamäärän erilaisten hallintokulttuurien ja palvelujen järjestämistapojen yhteensovittaminen. Uusi kunta olisi kaksikielinen kunta.

Salo ja mahdollisesti Paimio, Sauvo, Marttila,  Koski Tl ja Somero –selvitysalue olisi väestörakenteeltaan vahvempi kuin erilliset kunnat. Salo on kooltaan jo laaja eikä Salon näkökulmasta olisi tarvetta laajentaa kuntaa. Kuntaan suuntautuu asioinnin ja työssäkäynnin perusteella kuitenkin kuntia, joilla ei ole taloutensa tai väestökehityksensä perusteella mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa. Koski Tl, Marttila ja Sauvo eivät selviydy tulevaisuudessa väestökehityksensä (syntyvyys, 75-vuotiaiden määrä) perusteella. Koska näistä kunnista suuntaudutaan kuitenkin kahtaalle, nämä kunnat voisivat valita liitossuuntansa.

Paraisen ja Kemiönsaaren ehdotetaan muodostavan kahden saaristokunnan selvitysalueen. Vaikka Parainen kuuluu Turun työssäkäyntialueeseen ja molemmat sen asiointialueeseen, uuden kunnan on katsottu muodostavan alueellisten erityistekijöiden sekä kielellisten oikeuksien perusteella oman kokonaisuutensa. Kemiönsaaren taloudellinen tilanne on heikko.

Uusikaupungin, Laitilan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan sekä mahdollisesti Pyhärannan kunnan eteläosien ehdotetaan muodostavan oman selvitysalueensa. Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa eivät pysty heikon väestökehityksen vuoksi vastaamaan peruspalveluista tulevaisuudessa ja niiden taloudellinen liikkumavara on heikko. Ehdotetun uuden alueen kyky vastata palvelutarpeiden kasvuun olisi parempi erityisesti suuremman työpaikkaomavaraisuuden ansiosta.

Loimaa, Oripää ja Pöytyä sekä mahdollisesti Koski Tl ja Ypäjän asemaseutu muodostama selvitysalue olisi toiminnallinen kokonaisuus. Väestökehityksen ja huoltosuhteen perusteella uusi kunta pystyisi turvaamaan peruspalvelut paremmin kuin yksittäiset erilliset kunnat. Väestörakenteen parantuminen ja väestökasvu luovat edellytyksiä saada talouteen vakautta.

Palvelujen turvaaminen on ensisijainen tavoite

Kuntauudistuksen ensisijaisena tavoitteena on asukkaiden palvelujen turvaaminen. Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Kunnat saavat tukea muutokseen

Valtakunnallinen kuntauudistus on valtava muutosprosessi. Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia. Kunnat saavat muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa valtion tukea. Ennen muutostuen tarkempaa valmistelua halutaan kuulla kuntien toiveet siitä, millaista muutostukea ne odottavat valtion taholta.

Valtion muutostuki konkretisoituu kolmella tasolla: lakitasolla, prosessitasolla ja täsmätukien tasolla. Tärkeimpiä uusia lakeja tulevat olemaan rakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi rahoitus- ja valtionosuuslainsäädäntö sekä uusi kuntalaki. Näiden kaikkien uusien lakien odotetaan tukevan omalta osaltaan kuntauudistuksen etenemistä.

Tärkeä uudistuksen työvaihe liittyy kuntajakoselvitysten tekemiseen. Työryhmä on esittänyt, että kuntia tuettaisiin erityisten kuntajakoselvitysten avulla ja että valtio vastaisi selvitysten kustannuksista.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja sähköisten palvelujen kehittämisellä kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa. Valtakunnallisella tietohallintomuutoshankkeella ja siihen liittyvällä kuntaliitoskohtaisella tuella tuetaan yhdistyvien kuntien tieto- ja viestintäteknistä muutosta.

Uudessa kuntalaissa painotetaan lähidemokratian toteutumista

Tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annetaan syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 2013 vuoden alusta. Kuntarakennelaki korvaa siis voimassaolevan Paras-puitelain. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan aluekierroksen jälkeen keväällä 2012. Uudessa kuntalaissa vahvana uudistamiselementtinä on erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien vahvistaminen.

Miten kuntauudistuksen valmisteluun voi vaikuttaa?

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys on virkamiestyöryhmän esitys, josta kunnat ja muut tahot antavat lausuntonsa kevään aikana. Hallitus tekee linjauksensa vasta kuultuaan kuntia.

Kuntien sähköinen virallinen kuuleminen 13.4.2012 saakka

Kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä selvitystä koskeva valtiovarainministeriön sähköinen virallinen kuulemislomake on lähetetty kuntiin 13.2.2012. Kunnanvaltuustoilla on aikaa antaa lausuntonsa työryhmän selvityksestä sekä esittää näkemyksensä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistushankkeista 13.4.2012 saakka.

Sähköisellä kyselylomakkeella pyydetään kunnan lausunto työryhmän selvityksessä esitetyistä kuntarakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista, työryhmän tarkastelunäkökulmista ja kuntaliitostarpeen arvioinnista, kuntajakoselvityksen toteuttamisesta, kuntauudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta sekä muutostuesta.

Vuorovaikutteinen keskustelualusta alueelliseen keskusteluun owela.fi/kuntauudistus 

Valtiovarainministeriö avasi 14.2.2012 ensimmäisen aluetilaisuuden yhteydessä kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskustelufoorumin tavoitteena on mahdollistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdotetusta tai ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista valmistelijoiden tueksi. Valmistelijat seuraavat keskustelua säännöllisesti. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Teknisen palvelualustan alueellisille keskusteluille tuottaa VTT.

Varsinais-Suomen keskustelu www.owela.fi/kuntauudistus/varsinais-suomi

Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen kuntauudistuskeskusteluun otakantaa.fi

Otakantaa.fi on keskustelufoorumi kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun. Foorumilla on avattu keskustelu kuntauudistuksesta. Keskustelussa pyydetään ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin

Millainen on elinvoimainen kunta?
Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
www.otakantaa.fi

Lisätietoa uudistuksesta: www.kuntauudistus.fi

Lisätietoja:
Varsinais-Suomen  esityksestä
ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 040 482 7046 
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 050 430 8113

Kuntien muutostuesta
kehittämispäällikkö Arto Koski, 09 160 33529

Kuntien kuulemisesta ja keskustelufoorumeista
tiedottaja Marja-Leena (Maiju) Laakso, 0400 257 846
neuvotteleva virkamies Katja Palonen, 040 835 5379